Kristuksen kaksi luontoa ovat kolminaisuusopin mysteeri

Kolminaisuusoppi ja siihen kuuluva Kristuksen kaksiluonto-oppi menee suurin piirtein näin:

Jeesus on yhtä aikaa ihminen ja Jumala. Jeesuksella on kaksi luontoa: ihmisen luonto ja Jumalan luonto. Jumalan luonto on kolmiyhteisen Jumalan toinen persoona. Kaksi muuta persoonaa ovat Isä ja Poika.

Näin Jumala on jaettu kolmeen yhtä suureen osaan, jotka kaikki ovat yksin ”täysi Jumala”: ”Isä ja Poika ja Pyhä Henki”. Nämä kolme ovat yhdessä myös vain yksi Jumala sen sijaan, että olisivat kolme eri Jumalaa.

Tämän lisäksi meidän Herramme Jeesus Kristus on täysi ihminen ja täysi Jumala yhtä aikaa olematta kaksi eri olevaista ja kaksi eri persoonaa. Hän on yksi persoona, jolla on kaksi eri luontoa. Ihmisen luonnon hän omaksui sikiämisessä Pyhän Hengen kautta neitsyt Mariassa. Jumalan luonto hänellä on ollut aina: myös sinä aikana, kun hän oli ihminen maan päällä, ja vielä sen jälkeen. Tästä huolimatta hänen aikansa ihmisenä maan päällä on alentumisen aika (kenosis-oppi). Hän oli vähän aikaa ”enkeleitä halvempi” ihmisenä ”luontonsa” puolesta, mutta säilytti silti kaiken aikaa valta-asemansa Jumalana ”jumalallisen luontonsa” puolesta.

Miten tämä voi olla mahdollista? Ihmisen järki ei sitä käsitä, eikä kukaan sitä ymmärrä tai voi järjelle selittää, mutta niin se vain on, pyhien isien opetuksen mukaan, joka on lyöty lukkoon katolisen äitikirkon konsiileissa. Kaikki Apostolisen uskjontunnustuksen tai jonkin myöhemmän uskontunnustuksen tunnustavat kirkkokunnat ovat katolisen kirkon tyttäriä ja edustavat samaa yhteistä kristillistä uskoa, katolista uskoa (yleistä uskoa).

Oppi Jumalasta katolisten isien kehittämien määritelmien mukaan on yleinen kristillinen tapa jakaa Raamatun kirjoitusten kautta jollakin tavalla Jumalaan ja Jeesukseen Kristukseen uskovat ihmiset Jumalan valtakunnan sisä- ja ulkopuolelle. Vain kolmiyhteisen jumalan opin jollakin tavalla tunnustavia pidetään Jumalan lapsina ja universaaliin Jumalan seurakuntaan kuuluvina, mutta sen kieltäviä ja eri tavalla uskovia ei pidetä lainkaan kristittyinä.

Näin on opin muodosta tehty pelastumisen ehto ja sen tunnusmerkkinä on erityisesti Apostolinen uskontunnustus, jossa kolminaisuusoppi on ensimmäisen kerran löysästi muotoiltu. Tästä syystä jopa jotkut sen opin tarkemmat määritelmät kieltävä voi tunnustautua kristityksi, jos ei tunne Nikean konsiilin asialistaa ja uskontunnustuksen merkityksen sisältöä riittävän tarkasti. Siinä tunnustetaan nimen omaan uskoa kolmiyhteiseen Jumalaan, joka on ”Isä ja Poika ja Pyhä Henki”.

Kristuksen kaksi luontoa ovat mysteeri, jonka kirkon isät ja myöhemmät teologit avoimesti tunnustavat; se on kiinteä osa kolminaisuusoppia, vaikka se muotoiltiin vasta vuonna 451 Khalkedonin konsiilissa. Kolmiyhteisen jumalan oppi muodostettiin jo Nikeassa vuonna 325, mutta toki sitäkin on kehitetty ja tarkennettu jälkikäteen. Athanasioksen uskontunnustuksessa se on kutakuinkin täydellisenä ja niin sitä oppia teologit ja maallikot nykyään vielä selittävät, ja yrittävät saada sen ihmisen järkeen käypään ymmärrettävään muotoon, vaikka sitä ei ole opin kehittäneiden mukaan mahdollista järjellä ymmärtää.

Unitarismin kannalta kaikki kolmiyhteisen jumalan opin muodot ovat harhaoppia. Unitaarit tulkitsevat Raamattua perinteiseen juutalaiseen tapaan, eli samalla tavalla kuin Jeesus ja apostolit tekivät ennen luopumuksen aikakautta, jonka juuret tai siemen nähdään jo Uudessa testamentissa. Vanhimmat Raamatun tekstit eivät tunteneet edes vihjauksena kolmiyhteistä jumalaa: Jumala on esitetty Vanhassa testamentissa tiukan monoteistisenä yhtenä ainoana ”Israelin isänä”, josta on käytetty nimenä tetragrammatonia YHWH (JHVH) יהוה‎ . Se on lausuttu kristittyjen toimesta monella eri tavalla: Jehova, Jahve ja Jahuwah.

Koska Tanakhin alkuperäinen teksti ei sisältänyt lainkaan vokaalimerkintöjä ja israelilaiset eivät lausuneet Herran nimeä koskaan ääneen vaan korvasivat sen sanalla ”adonaj” (herra), niin oikeaa ääntämistapaa ei varmuudella tunneta. Sen voimme varmasti tietää, että epäilevä Tuomas ja muut apostolit ja Jeesus eivät lausuneet ääneen Jahven nimeä, vaikka jotkut trinitaarit väittävät sellaista apologeissaan. Niinpä ei ole perusteltua sanoa, että Paavali ja muut apostolit olisivat tunnustaneet Jeesuksen suullaan Jahuwaksi, Israelin jumalaksi.

Unitaarien mielestä Vanhan testamentin profeetat, Jeesus ja apostolit tunnustivat Jumalaksi Korkeimmaksi ja Kaikkivaltiaaksi vain Isän Jumalan, jota Uudessa testamentissa kutsutaan Jeesuksen Kristuksen Jumalaksi ja Isäksi ja meidän taivaalliseksi Isäksemme. Vain tästä Isästä on käytetty sellaisia arvonimiä kuin ”Korkein” ja ”Kaikkivaltias”. Vanhassa testamentissa on käytetty Jumalan lähettämästä enkelistä nimiä ”Jahve” ja ”Kaikkivaltias” ja ”Elohim” (Jumala), mutta hän ei ole Jumala itse: hän on Herran lähettämä enkeli. (2Moos 3:1-15; 6:2-3) Jumalan lähettämää sanansaattajaa, kansan tuomaria ja päämiestä kutsutaan Raamatussa ”jumalaksi”, vaikka tämä olisi ihminen. (2Moos 4:16; 7:1; 21:6; 22:8; 1Sam 2:25; Psa 82:1, 6) Jopa uskovaiset trinitaarit teologit tunnustavat sen, että viitteenä olevissa kohdissa sanotaan ihmisiä ”jumaliksi”. Niinpä tästä syystä myös Jeesusta on sanottu ”herraksi” ja ”jumalaksi” Raamatun teksteissä.

Toinen syy, miksi Jeesusta sanotaan Jumalaksi, on se, että hän edustaa Jumalaa sen vuoksi, että Jumala asuu hänen ruumiissaan ja sydämessään täydellisesti niin kuin on asuva jokaisen Jumalan lapsen ruumiissa ja sydämessä ylösnousemuksen jälkeen. Jumala on oleva silloin ”kaikki kaikissa”. (1Kor 15:27-28) Itse ”Poika” on oleva alistettu Isän Jumalan valtaan niin kuin teksti selvästi sanoo. Jo pelkästään tämän yhden kohdan perusteella voidaan sanoa, että Isä ja Poika eivät ole samanarvoisia valtiaita ”jumalina”, vaan Isä on Poikaa ylempi. Jeesus on ylempi enkeleitä ja ihmisiä sen vuoksi, että Jumala on korottanut hänet siihen asemaan. Vain arvossa ylempi voi korottaa alemman. Isä Jumala on myös voimassa ja vallassa Poikaa ylempi.

Tämä asia on ilmaistu kyllä riittävän selvästi kaikissa Raamatun teksteissä, joten vähintä, mitä kristityn tulee tehdä, on hylätä kolminaisuusopin se muoto, jossa Jumalan persoonien välinen hierarkia kielletään. Jotkut ovatkin aivan oikein ymmärtäneet hierarkian olevan suurimmasta pienimpään Isä, Poika ja Pyhä Henki. Valitettavasti he ovat jääneet opillisen ymmärryksen kehityksessä tälle tasolle, eivätkä ole huomanneet sitä, että Pyhä Henki ei ole itsenäisesti ajatteleva ja tahtova ja suunnitelmia ja päätöksiä tekevä persoona, vaan se toimii Jumalan käskystä ja ohjauksessa ikään kuin palvelija. Pyhä henki ei myöskään puhu itsenäisesti vaan kaikki Pyhän hengen puhe Raamatussa on tullut Jumalan palvelijoiden suun kautta: profeettojen, Jeesuksen ja apostolien suun kautta. Isä ja Poika eivät keskustele Pyhän Hengen kanssa, mutta puhuvat toisilleen. Tämäkin todistaa sen, että Pyhä Henki ei ole itsenäisesti ajatteleva, toimiva ja puhuva persoona.

Suurin harppaus uskon ja tiedon lisääntyessä kristitylle on se, että hän huomaa Jeesuksen olevan eri olevainen kuin Jumala, hänen isänsä. Jeesuksella on ihmisenä oma tietoisuus ja Jumalalla on omansa. Tässä ei ole kyse vain kahdesta eri ”luonnosta” niin kuin katoliset isät sanovat, vaan kahdesta kokonaan eri persoonasta ja olevaisesta. Jeesus on ihmisenä Jumalan luoma olento, mutta se, joka hänet on luonut, on hänen isänsä, eli se ainoa Jumala, jonka profeetat, Jeesus ja apostolit tunsivat Israelin uskontunnustuksen (shema) mukaan: Jahve on meidän Jumalamme, Jahve yksin. Raamatun mukaan ketään ei saa nostaa jumalaksi Jahven rinnalle ja antaa yksin hänelle kuuluvaa kunniaa Jumalana. Jahve on luonut yksin tämän maailman ja antanut pojalleen Jeesukselle kaiken, mitä tällä on: jopa elämän. (Joh 5:26) Jahve on myös pelastanut poikansa Jeesuksen ikuiselta kuolemalta, joten kunnia kuoleman voittamisesta ja kuolleista herättämisestä kuuluu Jumalalle, ei Jeesukselle. (Hebr 5:7)

Ilmestyskirjassa ylistetään ja kumarretaan myös teurastettua Karitsaa eli Jeesusta, mutta eri syystä kuin Isää Jumalaa. (Ilm 5) Jeesus on ansainnut kaiken ylistyksen, kunnian, vallan ja voiman sen ansiosta, että antoi itsensä viattomana uhrina syntiemme sovitukseksi Golgatan ristillä. Jumala on hänet korottanut ja asettanut valtaistuimelleen ylemmäksi kaikkea hallitusta, voimaa, valtaa ja herrautta tässä maailmassa ja myös tulevassa. Valtaistuimella näkyy lopulta vain yksi istuva hahmo – Kristus – koska Jumala asuu hänessä ruumiillisesti täydellisessä muodossa. (Ilm 22; Kol 1:14-23) Valtaistuimella on siten kaksi eri olevaista: ihminen kristus Jeesus ja Isä Jumala, joka on henkenä poikansa liharuumiissa. Isä Jumala on luonnollisille silmille näkymätön Jumala, eikä tämä asia muutu tulevassa maailmassa. (1Tim 6:13-16) Jeesus on Jumalan kuvana ihminen, sillä ihmisiä sanotaan Raamatussa Jumalan kuvaksi. Taivaasta tulee alas ”toinen ihminen”, ei Herra Jumala, vaikka kyllä myös Herra Jumalakin tulee alas taivaasta, mutta vain näkymättömässä muodossa Jeesuksen Kristuksen ruumiissa asuvana henkenä. (Sak 13:7-14:9; 1Kor 15:45-47)

Näin Raamatun eri palaset loksahtavat kohdalleen ja saadaan aikaan lähes ristiriidaton ja virheetön oppi, vaikka ihan kaikkia kohtia ei voida ristiriidattomasti yhteen sovittaa. Esimerkiksi Johanneksen evankeliumi antaa Jeesuksesta erilaisen kuvan kuin sitä vanhemmat synoptiset evankeliumit ja Apostolien teot. Jälkimmäiset kuvaavat Jeesuksen vanhurskaana miehenä, jonka Jumala on herättänyt kuolleista ja ottanut tykönsä taivaaseen. Johannes kuvaa Jeesuksen lähes Jumalan vertaisena taivaallisena olentona, joka on ollut luomassa tätä maailmaa ja vaikuttaa voimallaan Jumalan tavoin: lähettää Pyhän hengen, tekee uskovien pyytämiä asioita ja vaikuttaa hengellisen kasvun valituissa sen sijaan, että kasvun antaja olisi Isä Jumala henkensä kautta.

Johanneksen evankeliumi poikkeaa sisällöltään, tapahtumajärjestykseltään ja kristologialtaan muista evankeliumeista. Se ei ole luotettava. Kolmiyhteisen jumalan opin siemen tai juuret ovat siinä, joten sitä ei olisi pitänyt hyväksyä Raamatun kaanoniin. Katoliset isät sen valitsivat, koska varhaiset kirkkoisät olivat muovanneet sen tekstin omaan oppiinsa sopivaksi. Ensimmäiset maininnat kolmiyhteisestä kastekaavasta Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ovat peräisin Justinos Marttyyriltä 150-luvulta. Matteuksen evankeliumin lähetyskäskyn muoto on myöhempi muunnos alkuperäiseen teksiin, joka kuului ”minun nimeeni”. (Matt 28:19)

Näemme tästä ja monesta muusta kohdasta, että Raamatun tekstejä on muokattu ja sen lisäksi käännetty virheellisesti katolisen opin tueksi. Vain tutkimalla itse tarkoin alkukielistä ja opiskelemalla ahkerasti on mahdollista nähdä väkevä eksytys ja tunnistaa se. Toki myös maalaisjärki riittää osoittamaan todeksi sen, että ihminen ei ole Jumala, eikä Jumala ole ihminen. Nämä ovat kaksi eri olevaista, samoin kuin ylienkeli Miikael ja ihminen kristus Jeesus ovat kaksi eri olevaista. Kumoamme täten myös Jehovan todistajien ja vanhojen adventistien harhaisen näkemyksen, jonka mukaan Jeesus on ikivanha ylienkeli ja häntä kutsutaan Jumalan Pojaksi sen vuoksi.

Unitaarit tunnustavat Jeesuksen Kristukseksi ja Herraksi ja Jumalan pojaksi. Sanaa ”kristus” (voideltu) käytetään Raamatussa ainoastaan ihmisistä. Tämäkin todistaa sen, että Jeesus on vain ihminen, ei mitään muuta. Jumala on voidellut Jeesusta pyhällä hengellä enemmän kuin veljiään. (Apt 10:38; Hebr 1:9) Jeesus on meidän herramme sen vuoksi, että Jumala on korottanut hänet muita luotuja ylemmäksi valtiaaksi ja kuninkaaksi herätettyään hänet ensin kuolleista ja otettuaan hänet tykönsä taivaaseen, jossa hän nyt istuu Jumalan valtaistuimella.

Jeesus on Jumalan poika sen vuoksi, että hänessä täyttyivät profetian sanat, jotka jäivät toteutumatta Daavidin pojan Salomon kohdalla. (2Sam 7:8-16; 1Aik 17:13; 22:8-10; Psa 89:20-40) Profetia sanoo ihmistä Jumalan pojaksi, koska tämä on Jumalan valitsema kuningas eli kansan päämies, ja Jumalan lähettämä sanansaattaja, myös ylimmäinen pappi. Mikään näistä arvonimistä ei tee Jeesusta isän vertaiseksi Jumalaksi tai edes ikivanhaksi ylienkeliksi tai taivaalliseksi henkiolennoksi, joka olisi luonut tämän maailman yhdessä Isän ja Pyhän hengen kanssa.

Jeesus tuli Jumalan pojaksi ensin uudestisyntymisen pesun kautta: kasteen jälkeen. Pyhä henki laskeutui alas taivaasta kyyhkysen muodossa ja jäi Jeesuksen päälle. Taivaasta kuului Isän Jumalan ääni: ”Tämä on minun rakas poikani, häntä kuulkaa.” Tähän hetkeen asti Jeesus oli ihan tavallinen ihminen, mutta saatuaan Pyhän hengen olemaan kanssaan ikuisesti, tuli hänestä ensimmäinen uudestisyntynyt Jumalan lapsi, hänen poikansa.

Toinen syy, miksi Jeesusta sanotaan Jumalan pojaksi Raamatussa, on se, että Jumala korotti hänet siihen asemaan kuolleista herättämisen ja taivaaseen ottamisen jälkeen. Paavali sanoo Jeesusta Jumalan pojaksi tästä syystä. (Room 1:3-4) Tämä on sama syy kuin profetia Daavidin pojasta, joka ei toteutunut Salomon kohdalla, vaikka se ennustus oli hänestä annettu. Israelin ikuinen kuningas pitää kutsuttaman Jumalan pojaksi ja koska kuninkuus pysyy hänellä ikuisesti vain kuoleman voittamisen kautta, ovat profetioiden viittaukset ”syntyvään Jumalan poikaan” ennustuksia kuolleista heräämisestä. (Psa 2:7; 16:10; 110; Jes 9:5-6; Dan 7:13-14) Niin ne profetiat apostolit ovat aivan oikein tulkinneet. (Hebr 1:5; 5:5; Apt 13:26-48)

Kenosis-oppi on katolisten isien kehittämä harhaoppi. Sen tukena on erityisesti kohta Fil 2:5-11. Paavali ottaa siinä Jeesuksen esikuvaksi kuuliaisena ihmisenä sen sijaan, että sanoisi hänen olevan iankaikkinen Jumala, joka on tullut alas taivaasta ja syntynyt neitsyt Mariasta. Neitseestä syntyminen oli tuntematon Paavalille ja muille Uuden testamentin kirjeiden kirjoittajille. Se on katolisten isien kehittämä myöhempi oppi, joka on lisätty kahteen evankeliumiin evankeliumin levittämisen helpottamisen vuoksi jälkikäteen. Pakanoiden oli helpompaa uskoa neitseestä syntyneeseen jumaltarujen sankariin kuin ihan tavalliseen rakentajan poikaan. Kolmiyhteisen jumalan oppi on sekoitus pakanoiden taikauskoisia jumaltaruja ja juutalaista mytologiaa kristillisellä mausteella. Profeetat, Jeesus ja apostolit eivät sitä oppia tunteneet.

Kenosis-opin tukena käytetään Heprealaiskirjeen kahta ensimmäistä lukua. Ne kertovat todellisuudessa vain Jeesuksen kuolemasta ja kuolleista heräämisestä sekä sen jälkeisestä kirkkaudesta ja kunniasta Jumalan pojaksi korotetussa asemassa. Se ikuinen kuningas, jota Psalmi sanoo ”jumalaksi”, on ihminen, ei kaikkivaltias Luoja. (Psa 45; Hebr 1) Sillä ihmisellä on alku äitinsä kohdussa, ja loppua ei näy, koska Jumala on korottanut tämän ihmisen ”tulevan maailman hallitsijaksi”. (Hebr 2:5ss.; Psa 8) Jeesus kristus on Jumalan poika sen vuoksi, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista ja korottanut kaikkien luotujen herraksi ja kuninkaaksi. Hän on siten myös uuden luomakunnan esikoinen (ensimmäinen) ja siinä mielessä A ja O, ensimmäinen ja viimeinen: kaikkien päämäärä. (1Kor 15:12-28; Kol 1:14-23; Ilm 1:18; 3:14) Päämääränä on ikuinen elämä ja Kristus sen lupauksen takuuna: ”yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus.” (1Tim 2:5)

Kun heprealaiskirjeessä sanotaan Jumalan tehneen Jeesuksen ”vähän aikaa enkeleitä halvemmaksi”, niin sillä ei viitata Jeesuksen tulemiseen alas taivaasta neitsyt Marian kohtuun. (Hebr 2) Siinä todetaan vain se, että Jeesus oli ihmisenä maan päällä arvossa alemmassa asemassa kuin enkelit taivaassa, ja silti nämä enkelit tekivät hänelle palvelusta Jumalan lähetteinä. Lopulta ihminen kristus Jeesus korotettiin enkeleitä ylemmäksi vallassa, voimassa, kunniassa ja herraudessa, kun Jumala otti hänet tykönsä taivaaseen ja antoi hänen istua valtaistuimelleen. Tästä sanotaan, että Jumalan poika ”on läpi taivasten kulkenut”. Heprealaiskirje puhuu järjestyksessä Jeesuksesta ihmisenä, joka on kuollut ristillä, herätetty kuolleista ja otettu ylös taivaaseen, jossa hän toimii nyt Jumalan kansan ylimmäisenä pappina uuden liiton järjestyksen mukaan. Ylimmäinen pappi ei ole koskaan Jumala: hän on ihminen, mutta Jeesuksen tapauksessa hän ei ole Aaronin jälkeläinen Leevin sukulinjassa, vaan Jumalan hengen korottama papin asemaan ylösnousemuksen kautta, mutta lihan puolesta Jeesus on Juudan sukukuntaa – ihminen.

Jos olet uskonut katolisen opin kolmiyhteisestä jumalasta sen jossakin muodossa, niin olet uskonut mysteerin. Katolinen uskonto on saanut alkunsa muinaisen Babylonin mysteeriuskonnosta ja kehittynyt vuosisatojen saatossa siihen muotoon, jossa sitä nyt harjoitetaan. Profeetat, Jeesus ja apostolit eivät uskoneet samalla tavalla kuin katoliset isät ja protestantit heidän jälkeensä. Unitaarit ovat tältä osin lähimpänä alkuperäistä apostolista uskoa ja heillä voidaan katsoa olevan ”Jeesuksen usko”, josta Ilmestyskirja ja Raamattu puhuvat. Kolmiyhteisen jumalan oppi, oppi ikuisesta piinahelvetistä ja oppi sakramenteista (luterilaisten ”sana ja sakramentit”) ovat Jumalan lähettämä väkevä eksytys, joka on saanut valtaansa jopa valitut, jos se vain olisi mahdollista. Ja onhan se: suuressa Babylonissa eli porttokirkossa on jäsenenä Jumalan lapsia, joita Henki ja Morsian kutsuvat nyt ulos vähän ennen Herran tulemusta. Enkeli keskitaivaalla julistaa iankaikkisen evankeliumin sanoja: antakaa kunnia yksin Jumalalle, joka on herättänyt Jeesuksen kuolleista ja luonut tämän maailman yksin ilman Jeesuksen apua, ilman ihmistä. (Ilm 14:7ss.) Amen, tule Herra Jeesus.

Jumala on korottanut Jeesuksen enkeleitä ylemmäksi

Unitarismi ja areiolaisuus pitävät kiinni Raamatun kirjoituksista, kun niissä osoitetaan Isän olevan yksin ainoa Jumala, eikä ketään ole hänen rinnallaan Jumalana – ei ollut luomisessa, eikä sen jälkeen. Isä teki yksin taivaan ja maan, ja kaiken niissä olevan.

Jeesus kristus ei ole isän vertainen Jumala. Jumala herätti hänet kuolleista ja korotti hänet sen jälkeen Herraksi ja Kristukseksi: ylitse kaikkien luotujen. Jos Jeesus olisi ollut kaiken aikaa Jumala, niin Isän ei olisi tarvinnut korottaa häntä.

Kenet siis korotettiin?

Kenelle annettiin kaikki valta taivaassa ja maan päällä? (Matt 28:18)

Ihminen kristus Jeesus korotettiin. Hänelle annettiin kaikki valta taivaassa ja maan päällä. (Apt 5:31; Room 1:3-4; Fil 2:9-11; 1Tim 2:3-7; Hebr 5:4-7; 1Piet 3:21-22)

Jumala korotti Jeesuksen enkeleitä ylemmäksi. (Efe 1:17-23; Hebr 1:3-4) Jos Jeesus olisi Jumala, niin häntä ei olisi tarvinnut korottaa enkeleitä ylemmäksi, koska hän olisi ollut kaiken aikaa heitä ylempi.

Lue toisen tekemä hyvä ja asiallinen kirjoitus ”Onko Jumala kolmiyhteinen, kaksiyhteinen vai pelkästään yksi?”

Hakemisto