Aloitussivu

Evankeliumin perussanoma on, että Jeesus kristus kärsi ja kuoli ihmisenä ristillä ja Jumala herätti hänet ylös kuolleista ja korotti kaikkien luotujen herraksi. Jos sinä uskot tämän evankeliumin, niin sinulla on mahdollisuus pelastua sen uskomisen kautta.

Jeesuksen kristuksen evankeliumissa on erotettu Jumala ja Kristus selvästi toisistaan, niin että Jumala on pelastanut oman poikansa ikuiselta kuolemalta herättämällä hänet ylös kuolleista. Tämä ”Jumalan poika” on ihminen kristus Jeesus, välimies ihmisten ja Jumalan välillä. (Hebr 5:4-11; 13:20-21; 1Kor 15:12-24; Efe 1:17-23; 1Tim 2:3-7; Room 5:12-21; Joh 20:31; 1Joh 4:1-16)

Katolisessa eli yleisessä uskossa Jumala ja Kristus on sekoitettu toisiinsa Raamatun vastaisella tavalla, niin että sanotaan Kristusta Jumalaksi ja tämä ”toinen Jeesus” ja ”väärä kristus” on jopa syrjäyttänyt isän Jumalan kokonaan valtaistuimelta. (2Kor 11:4; 2Tess 2; Mark 12:28-34; 5Moos 6:4-9; Ilm 13:11-18; Jes 14:1-27; Hes 28:11-19)

Enää ei rukoilla isää herran Jeesuksen nimessä (Matt 6:6,9; Joh 14:13; 15:16; 16:23,24), isää ei tarvita pelastamaan poikaansa kuolemasta herättämällä hänet kuolleista (Hebr 5:7; 13:20-21; Efe 1:17-23; 1Kor 15:12-24), sillä väärä kristus on palannut Jumalana takaisin elottomaan ruumiiseensa ja on vienyt isältä myös kunnian kaiken luomisesta väittämällä, että loi tämän maailman Jumalan työtoverina vastoin Raamatun kirjoituksia, kun ne on oikein pyhässä hengessä ymmärretty. (Apt 4:24-31; 17:22-31; Ilm 4:8-11; Jes 42:1-8; 44:24)

Kun Raamattussa on sanaa ”Jumala” käytetty kaikkivaltiaasta luojasta ja meidän isästämme, niin se sana voidaan korvata aina sanalla ”isä” sanoman muuttumatta. Sitä ei voida korvata sanoilla ”Isä ja Poika ja Pyhä Henki, ”Pyhä Kolmiyhteinen Jumala” tai ”Herra Jeesus Kristus” ilman, että sanoma muuttuu. Tämä todistaa muiden seikkojen ohella sen, että isä on yksin kaiken luonut kaikkivaltias Herra Jumala. Jeesus sanoo sen suoraan, niin kuin myös profeetat ennen häntä ja apostolit hänen jälkeensä. (Joh 5:44; 17:3; 20:17; 1KOr 8:4-6; Efe 4:4-6; Jda 1:24-25; Ilm 4:8-11; Apt 17:22-31; 4:24-31; Jes 42:1-8; 44:24; 5Moos 4:35, 39; Mark 12:28-34 vrt. pedon merkki ja antikristuksen eli ”toisen Jeesuksen” palvonta Jumalana, Ilm 13:11-18; 2Tess 2; 2Kor 11:4; Jes 14:1-27; Hes 28:1-19)

Vilpittömät ja totuutta rakastavat Jumalan lapset lukevat noita kohtia Raamatusta, jolloin totuus paljastuu heille vihdoin. Heidät on harhautettu pitämään totena katolisia taruja ja Babylonian mysteeriuskontoa, mutta Jumala paljastaa heille Raamatun kirjoitusten ja pyhän hengen opetuksen kautta sen väkevän eksytyksen näinä viimeisinä hetkinä ennen Kristuksen tulemusta. (2Tess 2) Jumala kutsuu heitä ulos suuresta Babylonista ja portosta, jotta he eivät saisi osaansa sen vitsauksista ja tuhosta. (Ilm 16:13-18:24)

Suuresta Babylonista lähdetään pois hylkäämällä katoliset uskontunnustukset ja harhaopit, joista tärkeimmät ovat oppi kolmiyhteisestä jumalasta (ihmistä palvotaan jumalana isän Jumalan sijasta), sielun kuolemattomuudesta ja ikuisesta piinahelvetistä. Kun hylkäät nuo harhaopit ja katoliset tarut, niin olet ulkona suuresta Babylonista ja pelastut portolle varatusta tuhosta.

Julkaisijan esipuhe ja todistus

Nykyään on tuskin ainuttakaan ihmistä, joka ei olisi kuullut jotakin Jeesuksesta kristuksesta, Jumalan pojasta, joka on meidän herramme ja vapahtajamme. Silti vain hyvin harvat uskovat Jeesukseen Raamatun opettamalla tavalla.

Jos olet tullut uskoon, niin mitä sinun piti tunnustaa todeksi, jotta sait syntisi anteeksi? Pitikö sinun tunnustaa uskovasi kolmiyhteiseen jumalaan, joka on Isä ja Poika ja Pyhä Henki? Pitikö sinun ensin kieltää kolmiyhteisen jumalan oppi harhaoppina, jotta saatoit saada syntisi anteeksi? Vai kysyikö Jumala sinulta lainkaan sitä, miten suhtaudut näihin opetuksiin ja eri tulkintoihin Raamatusta?

Kun minä tulin uskoon ja sain syntini anteeksi, niin en miettinyt sitä, mikä opillinen näkemys Jumalasta ja hänen pojastaan Jeesuksesta on oikea. Tarvitsin vain apua syntieni aiheuttamiin ongelmiin ja siihen ahdistukseen sekä tuskaan, joka minulla niiden vuoksi oli. Tarvitsin syntien anteeksiantoa ja apua Jumalalta elämäni korjaamiseksi, sillä olin ajautunut syvälle sivuraiteille, niin että olin menettänyt jo elämän toivon ennen kuin annoin lopulta elämäni herran haltuun ja sain avukseni armon oikeaan aikaan.

Kun olin saanut syntini anteeksi turvaamalla Jumalaan ja uskomalla herraan Jeesukseen, niin Jumalan rauha tuli sydämeeni. Tiesin siitä, että pyhä henki oli tullut minuun asumaan. Sen saamiseksi minun ei tarvinnut ensin tunnustaa todeksi jotakin opillista näkemystä. Sain synnit anteeksi ja rauhan sydämeeni, kun huusin avukseni herran Jeesuksen nimeä ja turvasin Jumalaan sen sijaan, että olisin yrittänyt auttaa itse itseäni ja pelastanut itse itseni. Se toimi. Opillista ymmärrystä minulla ei ollut paljonkaan siinä vaiheessa.

Tiesin ennen uudestisyntymistä sen, että kristityt opettivat Jumalan olevan kolmiyhteinen Isä ja Poika ja Pyhä Henki, mutta en ajatellut sitä oppia saadessani synnit anteeksi. Pyhä henki ei tullut minuun asumaan sen seurauksena, että olisin pitänyt totena kolmiyhteisen jumalan opin tai jonkin muun näkemyksen. Jos olen ymmärtänyt oikein Raamattua, niin kenenkään ei tarvitse tunnustaa ensin todeksi jotakin opillista näkemystä näistä asioista, jotta hän voisi saada syntinsä anteeksi. Riittää, että joku tuntee syyllisyytensä omiin pahoihin tekoihinsa ja katuu niitä, tulee mielenmuutokseen, kääntyy Jumalan tykö ja pyytää syntejään anteeksi Jumalalta tai herralta Jeesukselta, sillä isä on antanut pojalleen vallan antaa syntejä anteeksi maan päällä.

Kun sain syntini anteeksi, niin ainoa opillinen asia, jota pidin totena, on se, että Jeesus kristus on Jumalan poika ja Jumala on herättänyt hänet ylös kuolleista. Tunnustin Jeesuksen kristuksen herrakseni ja uskoin, että hän on isän tykönä taivaassa. Pidin totena evankeliumin perussanoman, joka on lyhykäisyydessään tuo. Se riitti tuomaan minulle pelastuksen. Kun olin saanut syntini anteeksi ja pyhä henki asui minussa, olin toivossa pelastunut ja uudestisyntynyt Jumalan lapsi. Täytyin pian tämän jälkeen pyhällä hengellä ja annoin kastaa itseni sen merkiksi, että minusta oli tullut Jumalan lapsi.

Minua alkoi pian uudestisyntymisen jälkeen askarruttaa se opetus, jonka olin kuullut jostakin aiemmin. Pyhien yhteydessä ei tuolloin opetettu paljonkaan kolmiyhteisen jumalan oppia. Siellä keskityttiin sielujen pelastamiseen evankeliumin sanan kautta ja pyhien avustamiseen käytännön elämässä. Jumalasta, kristuksesta ja pyhästä hengestä puhuttiin niin kuin arkielämässä uskovat ”heistä” puhuvat. Olin kuitenkin kuullut muualta opetusta siitä, miten Jeesus kristus on Jumala ja ihminen yhtä aikaa. Koska en ymmärtänyt sitä, miten se voi olla mahdollista, niin kysyin sitä seurakunnassa, jonka toiminnassa olin mukana.

Kysyin, miten Jeesus on Jumala, jos hän on kokonansa ihminen henkeä, sielua ja ruumista myöten. Minulle oli opetettu, että ihminen on henki, sielu ja ruumis, joten pidin sitä opetusta totena, kun en muutakaan ymmärtänyt. Kukaan ei osannut vastata minulle sitä, miten Jeesus on ihminen ja Jumala yhtä aikaa, kun hän on henki, sielu ja ruumis niin kuin muutkin ihmiset. Minulle sanottiin, että ”ei ole aikaa” ja ”asian tutkiminen vaatii liian paljon aikaa”. Kukaan ei näyttänyt tietävän vastausta kysymykseeni ja koska en pitänyt sen asian ymmärtämistä mitenkään tärkeänä, jätin aiheen tutkimisen lyhyeen silloin.

Kesti vuosia ennen kuin aihe alkoi kiinnostaa minua uudestaan. Lähestyin sitä siltä kannalta, että kolmiyhteisen jumalan oppi on löydyttävä Raamatussa muodossa tai toisessa, koska sitä oli alettu korostaa ja opettaa vapaissa suunnissa, joihin kuuluin. Yritin itsekin opettaa siitä, koska minusta oli tullut saarnaaja ja opetin seurakunnassa pientä ryhmää, johon kuuluin. Saarnasin välillä isommillekin yleisöille, sillä kuuluin ryhmäni kautta myös isompaan seurakuntayhtymään. Kuulijoita minulla oli rukouspiirissä 10-40 ja kirkossa saarnatessani 150-300.

Kun saarnasin ensimmäisen kerran siitä, miten Jeesus kristus on Jumala ihmisen ruumiissa, niin takeltelin sanoissani enkä tuntenut pyhän hengen johdatusta, niin kuin normaalisti tunsin saarnatessani. Minä en itse asiassa edes ymmärtänyt sitä, mitä saarnasin ja todeksi väitin, mutta sitä oli saarnattava, koska ”niin kaikki uskoivat”. En tahtonut olla harhaoppinen ja joutua eroon veljistäni, joten pidin itsestään selvänä totuutena sen, että Jeesus kristus on isän vertainen Jumala ja jokin versio kolmiyhteisen jumalan opista on myös totta.

Kun tutkin aihetta sitten ajan kanssa, niin jätin sen asian avoimeksi, onko pyhä henki itsenäisesti ajatteleva, suunnitelmia tekevä ja toimiva persoona vai ei. Monet kohdat näyttivät todistavan sitä vastaan. Jumala ohjasi henkeään ja toimi sen kautta vähän niin kuin ihminen ohjaa omaa henkeään ja toimii sen kautta. Jeesusta pidin kuitenkin Jumalana samalla tavalla kuin isää, sillä en osannut silloin mitään muuta edes ajatella. Luin Raamattua aina ennakkoasenteisesti niin, että Jeesus kristus on Jumala samalla tavalla kuin isä on Jumala, siitä huolimatta, että hän on myös ihminen. Pidin itse asiassa Jeesusta pikemminkin ”Jumalana ihmisen ruumiissa” kuin täysin ihmisenä järjellisine sieluineen ja ruumiineen tai sitten ajattelin hyvin epämääräisesti hänen olevan näiden yhdistelmä, Jumala-ihminen.

Koska rakastan totuutta enemmän kuin mitään muuta ja olen rakastanut sitä Jumalan lapseksi tulon jälkeen aina, niin huomasin tuolloin aihetta tutkiessani, että Jeesus ja pyhä henki eivät ole samanarvoisia kuin isä on. Jumalan sisällä vallitsee hierarkia, sikäli kuin myös pyhä henki itsenäinen persoona ja osa jumaluutta on. Näin kirjoituksista selvästi sen, että isä on ainoa kaikkivaltias, poika on hänelle ikuisesti alamainen ja pyhä henki on näitä molempia alempi arvossa. Monet muutkin uskovaiset näkevät tämän asian samalla tavalla ja perustelevat sitä mm. siten, että Jumala on kristuksen pää ja poika on oleva ikuisesti alistettu isän valtaan. (1.Kor. 11:3; 15:28) Isä ja poika lähettävät pyhän hengen, joten he ovat sitä ylempänä arvossa. (Joh. 14:24; 15:26-27; 16:7; Luuk. 11:13)

Tämän jälkeen meni taas vuosia niin että en enää palannut jatkuvasti tämän aiheen pariin. Lopulta huomasin erehtyneeni eräässä toisessa tärkeässä opin kohdassa ja ajauduin sitä kautta tutkimaan myös jumaluusoppia uudestaan. Olen sen seurauksena joutunut kyseenalaistamaan sen väitteen, että Jeesus olisi samalla tavalla Jumala kuin hänen isänsä. Raamatussa on mainittu liian monia asioita, jotka tekevät hänestä eri tavalla ”jumalan” kuin hänen isänsä, joten en voi pitää enää häntä samalla tavalla Jumalana kuin isä yksin on Jumala. Isä on Raamatun mukaan yksin ainoa Jumala, joten kun Jeesus kristus on minun herrani ja jumalani, niin hän on sitä eri merkityksessä kuin hänen isänsä, joka on herra ja jumala myös omalle pojalleen. (Joh. 5:44, 17:3; 1.Kor. 8:4-6; Efes. 4:4-6; Mark. 12:28-34; 5.Moos. 6:4-9; Jes. 42:1-8; Apt. 4:24-31; 17:22-31; Psalm. 110:1; Joh. 20:17; Ilm. 3:12; 4:8-11, jne.)

Koska olen muuttanut mieltäni tässä asiassa, niin olen joutunut pysyvästi eroon muista uskovista. He eivät pidä minua enää kristittynä Jumalan lapsena. Olen heidän mielestään matkalla kohti ikuista kadotusta ja tullut harhaopettajaksi, eksyttäjäksi. Olen heidän mielestään saatanan palvelija ja ovela eksyttäjä, joka ei pysy totuudessa vaan vääntää vinoon kirjoituksia omaksi ja muiden kadotukseksi. Minusta varoitetaan seurakuntaa ja uskovia kaikkialla, missä minä vaikutan. Raamatun opettajilla, evankelistoilla ja ”seurakuntien” vanhimmilla on kova hätä, jos joku eksyy lukemaan minun kirjoituksiani, koska he eivät voi mitään sitä viisautta vastaan, jonka Jumala on minulle henkensä kautta antanut. Kumoan suurella voimalla vastaan sanojien väitteet ja tyhjät järjen päätelmät, joilla he puolustavat kolmiyhteisen jumalan oppia.

He perustelevat omaa näkemystään Raamatun kokonaisilmoituksella ja siten, että pyhä henki on opettanut heitä. Minä olen puolestani varma, että Raamatun kokonaisilmoitus on kolmiyhteisen jumalan oppia vastaan ja he ovat erehtyneet sen suhteen, että pyhä henki olisi heitä opettanut. Voin todistaa sen aukottomasti Raamatun pyhien kirjoitusten kautta. Tutki ja koettele itse, puhunko minä totta vai olenko eksynyt pois totuudesta.

Mitä Jumalan pyhä henki on sanonut?

Miten voin tietää sen, mitä pyhä henki on sanonut? Voin tietää sen siitä, mitä Raamattuun on kirjoitettu, sillä Jumala on puhunut pyhän hengen kautta, palvelijoidensa profeettojen suun kautta ja poikansa Jeesuksen kristuksen kautta. (Apt. 1:2, 16; 4:25; Hebr. 1:1; Joh. 14:9-11)

Heprealaiskirjeen kirjoittaja ja Paavali sanovat, että ”pyhä henki sanoo, todistaa ja osoittaa”, kun he viittaavat Vanhan testamentin kirjoituksiin ja etenkin Mooseksen kirjoihin. Herran enkeli puhui Moosekselle ja antoi hänelle lain, mutta myös pyhä henki vaikutti kirjoitusten synnyn profeettojen kautta, niin kuin on kirjoitettu Raamattuun. (5.Moos. 34:10; 2. Tim. 3:14-18; 2.Piet. 1:20-21; Apt. 28:25)

Kun siteeraan Raamatun kirjoituksia muuttamatta niitä millään tavalla, niin silloin ”pyhä henki puhuu” ja sanoo ne asiat, jotka on kirjoitettu Raamattuun. Lainaan tähän nyt muutamia Raamatun kohtia, joissa ”pyhä henki puhuu” ja sanoo meille hyvin tärkeitä asioita Jumalasta hänen poikansa Jeesuksen ja apostolien suun kautta. Heidän sanansa pitävät yhtä sen kanssa, mitä ”pyhä henki on sanonut” ennen heitä profeettojen suun kautta Vanhan testamentin kirjoituksissa.

Johanneksen evankeliumi:
5:43 Minä olen tullut isäni nimessä, ja te ette ota minua vastaan; jos toinen tulee omassa nimessään, niin hänet te otatte vastaan.
5:44 Kuinka te voisitte uskoa, te, jotka otatte vastaan kunniaa toinen toiseltanne, ettekä etsi sitä kunniaa, mikä tulee häneltä, joka yksin on Jumala?

17:3 Mutta tämä on iankaikkinen elämä, että he tuntevat sinut, joka yksin olet totinen Jumala, ja hänet, jonka sinä olet lähettänyt, Jeesuksen kristuksen.

1.Korinttolaiskirje:
8:4 Mitä nyt epäjumalille uhratun lihan syömiseen tulee, niin tiedämme, ettei maailmassa ole yhtään epäjumalaa ja että ei ole muuta Jumalaa kuin yksi.
8:5 Sillä vaikka olisikin niin sanottuja jumalia, olipa heitä sitten taivaassa tai maassa, ja niitä on paljon semmoisia jumalia ja herroja,
8:6 niin on meillä kuitenkin ainoastaan yksi Jumala, isä, josta kaikki on ja johon me olemme luodut, ja yksi herra, Jeesus kristus, jonka kautta kaikki on, niin myös me hänen kauttansa.

Efesolaiskirje:
4:4 yksi ruumis ja yksi (pyhä) henki, niin kuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte;
4:5 yksi herra (Jeesus), yksi usko, yksi kaste;
4:6 yksi Jumala ja kaikkien isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.

Markuksen evankeliumi:
12:28 Silloin tuli hänen luoksensa eräs kirjanoppinut, joka oli kuullut heidän keskustelunsa ja huomannut hänen hyvin vastanneen heille, ja kysyi häneltä: ”Mikä on ensimmäinen kaikista käskyistä?”
12:29 Jeesus vastasi: ”Ensimmäinen on tämä: ’Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa;
12:30 ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi.’
12:31 Toinen on tämä: ’Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.’ Ei ole mitään käskyä, suurempaa kuin nämä.”
12:32 Niin kirjanoppinut sanoi hänelle: ”Oikein sanoit, opettaja, totuuden mukaan, että yksi hän on, ja ettei ketään muuta ole, paitsi hän.
12:33 Ja rakastaa häntä kaikesta sydämestään ja kaikesta ymmärryksestään ja kaikesta voimastaan, ja rakastaa lähimmäistään niin kuin itseänsä, se on enemmän kuin kaikki polttouhrit ja muut uhrit.”
12:34 Kun Jeesus näki, että hän vastasi ymmärtäväisesti, sanoi hän hänelle: ”Sinä et ole kaukana Jumalan valtakunnasta.” Eikä kukaan enää rohjennut häneltä kysyä.

Näissä kohdissa on mainittu Jumala ja kristus yhtä aikaa. Osassa on mainittu myös pyhä henki samassa yhteydessä kuin heidät. (vrt. Apt. 4:24-31; 5:29-32) Jos olet rehellinen ja vilpitön totuutta rakastava Jumalan lapsi, niin tunnustat sen, että näiden kohtien mukaan ”isä on yksin (totinen) Jumala” ja  se ”yksi ainoa Jumala”, josta Raamattu kertoo. Vastaavia kohtia on paljon sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa. (5.Moos. 4:35, 39; 6:4; Jes. 42:1-8; 45:5, 11, 14, 18; Room. 16:25-27; 1.Piet. 5:10-11; Jda. 1:24-25; Ilm. 4:8-11, jne.)

Jos olet tarkka pilkkujen viilaaja, niin et hyväksy pyhän hengen puheena mitään muuta kuin suorat Raamatun lainaukset. Et pidä pyhän hengen puheena sitä, että Raamatun jakeita on yhdistelty toisiinsa ja muodostettu siten sellaisia virkkeitä ja lauseita, jotka eivät ole sanasta sanaan samanlaiset kuin Raamattuun on kirjoitettu. Jos uskot kolmiyhteiseen jumalaan, niin olet silti itse yhdistänyt mielivaltaisesti suuren joukon Raamatun jakeita ja muodostanut siten opetuksen, jota olet sanonut Jumalan pyhältä hengeltä saaduksi opetukseksi, Jumalan sanan totuudeksi. Miten sinulla voi olla lupa yhdistellä jakeita toisiinsa ja muodostaa niistä opetus, jos et pidä muiden tapaa yhdistellä Raamatun jakeita toisiinsa luvallisena?

Minä yhdistän nyt nuo luettelemani Raamatun lainaukset yhdeksi lyhyemmäksi virkkeeksi ja olen varma siitä, että en vääristä Jumalan sanan sanomaa niin kuin kolmiyhteiseen jumalaan uskovat sitä vääristävät yhdistämällä mielivaltaisesti jakeita ennalta totena pitämänsä opin tueksi. Minä sanon nyt varmana Jumalan sanana sen, että ”meillä on yksi ainoa Jumala, joka on isä yksin”. Ketään muuta ei ole Jumalana hänen rinnallaan, niin että joku muu olisi samalla tavalla iankaikkinen kaikkivaltias kaiken luoja kuin hän.

Jumalan sanat voidaan yhdistää toisiinsa vielä siten, että sanotaan: ”isä on yksin ainoa Jumala”. Tämän sanominen ei ole Jumalan sanan vinoon vääntämistä ja vääristelyä vaan se on suoraan Raamatusta lainattua Jumalan sanaa, jonka Jumala on puhunut profeettojen, Jeesuksen ja apostolien suun kautta: pyhä henki on sanonut nuo sanat. Kun yhdistin Raamatun jakeet tuohon lyhyeen ja ytimekkääseen muotoon yhdeksi lauseeksi, niin alkuperäinen sanoma ei muuttunut! Meillä on tuon lauseen mukaan edelleen yksi ainoa Jumala, joka on isä – hän yksin on ainoa Jumala! Sanoma on täsmälleen sama kuin Raamatun kirjoituksissa, vaikka yhdistin monen jakeen sisältämän sanoman yhdeksi lyhyeksi lauseeksi.

Voidaanko sanoa samaa kolmiyhteisen jumalan opista? Onko siinä yhdistetty toisiinsa jakeita tavalla, joka ei muuta alkuperäistä sanomaa? Ei. Siinä on yhdistetty jakeita toisiinsa siten, että alkuperäinen sanoma on muuttunut. Kolmiyhteisen jumalan opissa kumotaan Raamatulla Raamattu! Kolmiyhteisen jumalan oppi on ristiriidassa Raamatun kirjoitusten kanssa ja kumoaa ne! Se korvaa Raamatun opetuksen ja muuttaa alkuperäisen sanoman toisenlaiseksi.

Raamatun mukaan ja pyhän hengen sanojen mukaan ”isä on yksin ainoa Jumala”. Jos sanot, että myös Poika ja Pyhä Henki ovat ”yksin ainoa Jumala”, niin kumoat tämän Jumalan sanan selvän ilmoituksen. Sinä et täydennä sitä vaan sinä kumoat sen!

Sinä kumoat Raamatulla Raamatun, jos yhdistät Raamatun jakeita mielivaltaisesti toisiinsa ennalta totena pitämäsi kolmiyhteisen jumalan opin tueksi. Sanot silloin, että ”isä ei ole yksin ainoa Jumala”, vaikka hän on Raamatun mukaan yksin ainoa Jumala. Kumpaa siis uskot? Katolisia isiä vai profeettoja, Jeesusta ja apostoleja, jotka ovat kaikki sitä mieltä, että ”isä on yksin ainoa Jumala”?

Älä usko valheen opettajia, jotka vääristävät Jumalan sanaa ja sanovat, että ”meillä on yksi ainoa isä, joka on kolmiyhteinen jumala”. Pyhä henki ei ole sanonut niitä sanoja. Pyhä henki on sanonut, että meillä on yksi ainoa Jumala, joka on isä. (1.Kor. 8:6) Pyhä henki puhuu samassa yhteydessä isästä ja pojasta ja pyhästä hengestä, mutta sanoo, että isä on yksin ainoa Jumala näiden kolmen joukossa. (Efes. 4:4-6; Apt. 4:24-31; 5:29-32; Joh. 17:3) Kumpaa siis uskot: valheen opettajia vai profeettoja, Jeesusta ja apostoleja, joiden kautta Jumala puhuu (pyhä henki sanoo sanoja heidän suunsa kautta)?

Voin sanoa sinulle varmana Jumalan sanana sen, että pyhä henki on sanonut ”isä on yksin ainoa Jumala”. Miten voin sanoa sinulle sellaista? Sanon sen siksi, että ne sanat on kirjoitettu Raamattuun! Olen sen vuoksi täysin varma siitä, että Jumalan pyhä henki on sanonut nuo sanat eivätkä ne ole minun omaa keksintöäni tai valheen hengestä syntyneitä. Ne eivät ole riivaajan sanoja. Voitko sanoa saman kolmiyhteisen jumalan opin sanoista ja katolisten isien laatimasta uskontunnustuksesta, jonka kautta tunnustetaan uskoa kolmiyhteiseen jumalaan? (Ilm. 16:13 ss., ks. esim. Apostolinen uskontunnustus)

Olen varma siitä, että pyhä henki ei ole sanonut seuraavia sanoja:

”Poika on yksin ainoa Jumala.”

”Pyhä Henki on yksin ainoa Jumala.”

”Isä ja Poika ja Pyhä Henki ovat yksin ainoa Jumala.”

”Isä ja Poika ja Pyhä Henki ovat yhdessä yksi ainoa Jumala.”

”Meillä on yksi ainoa Jumala Isässä ja Pojassa ja Pyhässä Hengessä.”

”Meillä on yksi ainoa Pyhä Kolmiyhteinen Jumala, joka on Isä ja Poika ja Pyhä Henki.”

Miten voin olla varma siitä, että pyhä henki ei ole sanonut noita sanoja? Olen siitä varma sen vuoksi, että nuo sanat kumoavat sen, mitä pyhä henki on varmasti sanonut: ”isä on yksin ainoa Jumala”. Nuo sanat eivät täydennä tuota pyhän hengen kautta tullutta Jumalan sanaa vaan ne kumoavat sen!

Oletko ajatellut koskaan sitä, että sinä kumoat Raamatulla Raamatun, jos tunnustat uskoasi tuossa mainituilla tavoilla ja yhdistät mielivaltaisesti jakeita toisiinsa ennalta totena pitämäsi opin tueksi? Juuri niin sinä teet, mutta mitä aiot tehdä jatkossa? Se ratkaisee hyvin paljon.

Lohikäärmeen, pedon ja väärän profeetan suusta lähtevät kolme sammakon muotoista riivaajahenkeä kuvaavat kolmiyhteisen jumalan oppia ja kertovat, mistä lähteestä se on syntynyt. (Ilm 16:13ss.) Jumalan pyhä henki ei ole opettanut kolmiyhteisen jumalan oppia.

Jumalan pyhä henki on opettanut minulle Raamatun kirjoitusten kautta sen, että meillä on yksi ainoa Jumala, joka on meidän taivaallinen isämme ja Jeesuksen kristuksen Jumala ja isä. (Matt. 6:6ss.; Joh. 5:44; 17:3; 20:17; 1.Kor. 8:4-6; Efes. 1:3; 4:4-6; Mark. 12:28-34; 5.Moos. 6:4-9)

Mitäs siihen sanot? Onko ”Pyhä Henki” opettanut sinulle, että ”isä ei ole yksin ainoa Jumala”? Kumoatko Raamatulla Raamatun? Sanotko, että ”isä ei ole yksin ainoa Jumala vaan myös Poika ja Pyhä Henki ovat Jumala…”?

Ymmärrätkö sitä, että kun ”isä on yksin ainoa Jumala”, niin silloin kukaan muu ei voi olla yksin ainoa Jumala kuin hän?

Ymmärrätkö sitä, että kun ”isä on yksin ainoa Jumala”, niin silloin isä ei ole yhdessä muiden kanssa yksin ainoa Jumala?

Kuulkaa te kolmiyhteisen jumalan palvelijat! Te kumoatte Raamatulla Raamatun yhdistämällä mielivaltaisesti jakeita toisiinsa, niin että Raamatun opetus kumoutuu. Teidän mielestänne ”isä ei ole yksin ainoa Jumala”, mutta profeettojen, Jeesuksen ja apostolien mielestä ”isä on yksin ainoa Jumala”. Pyhä henki on sanonut, että ”yksi ainoa Jumala on isä yksin”.

Mistä tiedän, että ”pyhä henki on sanonut, että isä on yksin ainoa Jumala?” Siitä, että niin lukee Raamatussa! Jumala on puhunut pyhän hengen kautta, palvelijoidensa profeettojen ja apostolien ja poikansa Jeesuksen suun kautta, ja sanonut, että isä on yksin ainoa Jumala. (Apt. 4:25; Hebr. 1:1; Joh. 14:9-11)

Näin yksinkertaista se on, kun vain uskoo sen, mitä Jumala on pyhän hengen kautta sanonut.

Voin sanoa puhtaasta sydämestä ja vilpittömästä mielestä vielä senkin, mitä pyhä henki ei ole sanonut.

Pyhä henki ei ole sanonut, että Poika on yksin ainoa Jumala.

Pyhä henki ei ole sanonut, että Pyhä Henki on yksin ainoa Jumala.

Pyhä henki ei ole sanonut, että meillä on yksi ainoa Jumala Isässä ja Pojassa ja Pyhässä Hengessä.

Pyhä henki ei ole sanonut, että meillä on vain yksi ainoa Pyhä Kolmiyhteinen Jumala, joka on Isä ja Poika ja Pyhä Henki.

Pyhä henki ei sano koskaan ”Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”.

Se, joka näitä kirjoittaa, sanoo: ”Aamen, tule herra Jeesus!”

Tämä kirjoitukseni osa on julkaistu myös inri.fi sivustolla. Jatkan nyt Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen kristuksen evankeliumista todistamista.

Jeesuksen kristuksen evankeliumista

Kun uskosta osattomat puhuvat kristityistä, niin he pitävät kristittyinä kaikkia, jotka tunnustavat uskovansa evankeliumin perussanoman: Jeesus kuoli ristillä, mutta Jumala herätti hänet kuolleista. Me kristityt kutsumme tätä sanomaa evankeliumiksi, koska se on ilosanoma siitä, miten Jeesus on voittanut kuolemallaan kuoleman ja antanut meille iankaikkisen elämän toivon. Me olemme saaneet syntimme anteeksi ja me odotamme kristuksen toista tulemusta, minkä jälkeen me emme ole enää kuolevaisia ihmisiä. Me muutumme samanlaiseksi ihmiseksi kuin Jeesus on, niin että emme kuole enää koskaan. Me emme tee enää syntiä ruumiin ylösnousemuksen jälkeen.

Jeesuksen kristuksen evankeliumi on ilosanoma syntien anteeksisaamisesta ja iankaikkisesta elämästä. Vaikka olisit tehnyt miten paljon pahaa tahansa, niin sinä voit saada sen kaiken anteeksi uskomalla herraan Jeesukseen. Saat myös pienet syntisi anteeksi, jos et ole ehtinyt suuria syntejä tehdä. Kun olet saanut syntisi anteeksi, niin olet sen jälkeen matkalla kohti iankaikkista elämää, joka saadaan ruumiin ylösnousemuksessa. Me olemme vasta toivossa pelastuneita, mutta se toivo on meille luja ja varma, sillä Jeesus on mennyt edeltä isän tykö taivaaseen. Sieltä me odotamme häntä takaisin, niin että saavutamme lopullisen pelastuksen hänen tulemuksessaan.

Jumala on luvannut antaa hänen poikaansa Jeesukseen uskoville synnit anteeksi ja voiman elää hänen tahtonsa mukaan oikeamielistä, pyhää ja puhdasta elämää. Sinun ei tarvitse jatkaa elämääsi juomarina, valehtelijana, varkaana, avioliiton rikkojana, haureellisena tai minkään muunkaan synnin tekijänä. Sinä koet mielenmuutoksen, jonka jälkeen et tahdo enää syntiä tehdä ja varjellut sitä kautta myös syntien aiheuttamilta vahingoilta. Ei enää morkkista, ei krapulaa, ei huonoa omaatuntoa ja elämä tuntuu muutenkin elämisen arvoiselta Jumalan lapseksi syntymisen jälkeen. Sinusta on tullut Jumalan lapsi sillä hetkellä, kun olet saanut syntisi anteeksi. Siitä todistaa sinulle rauha sydämessä: se rauha on sinulle merkkinä siitä, että Jumala on tullut sinuun asumaan lähettämänsä hengen kautta.

Jumala ei lupaa sinulle maallista mammonaa ja ruumiin terveyttä, vaikka voit sitäkin tämän elämän aikana saada. Monien uskovaisten taloudellinen tilanne on parantunut sitä kautta, että he eivät käytä enää niin paljon rahaa syntiin ja turhuuteen kuin ennen. Se kaikki on heille säästöä, jonka voi käyttää paremmin tai tallettaa pahan päivän varalle. Rahaa ei kulu enää uhkapeliin, juopotteluun, pornoon, tupakkaan, turhan kalliisiin harrastuksiin, ylellisiin matkoihin tms. Jumala opettaa uskovaisia hallitsemaan omaa kukkaroaan, niin että alat elää varojesi mukaan, et yli varojen. Sinun ei tarvitse antaa rahoistasi tai varallisuudestasi mitään evankeliumin työhön, jos et tahdo tai voi niin tehdä. Voit sen sijaan jopa saada avustusta veljiltä ja sisarilta, joiden asiat ovat taloudellisesti paremmin kuin sinulla, sikäli kuin ahdinkosi ei ole uskovaisena ollessa itse aiheutettu.

Monia estää tulemasta seurakuntaan tai pyhien yhteyteen se, että he pelkäävät menettävänsä rahaa, jos alkavat käydä hengellisissä kokouksissa. Joissakin yhteisöissä se on valitettavasti jokapäiväistä todellisuutta. Yhteisön johtajat seuraavat jäseniensä rahojen käyttöä ja vaativat maksamaan ”kymmenyksiä” tai muita maksuja uhkailemalla Jumalan langettamilla kirouksilla tai jopa ikuisella kadotuksella, jos joku ei suostu maksamaan vaadittua summaa toistuvasti. Sellaiseen yhteisöön ei kannata mennä. Voit luottaa siihen, että Jumala on voimallinen johdattamaan sinut niiden luokse, joita ei kiinnosta sinun rahakukkarosi vaan sinä itse. He tahtovat sinun parastasi ja ovat valmiita uhraamaan omastaan sinun hyväksesi sen sijaan, että pyrkisivät hyötymään sinusta. Sellaisten pyhien yhteydessä on hyvä olla ja siellä vallitsee todellinen vapaus. Sinua ei sidota mihinkään työmuotoon tai tehtävään tai jäsenyyteen vasten tahtoasi ja olet vapaa tulemaan tai menemään tai tekemään itse sitoumuksia oman tahtosi mukaan. Jos koet oikeaksi Jumalan edessä pysyä yhdessä muiden uskovien kanssa, niin voit sopia siitä heidän kanssaan ja tukea omalla panoksellasi evankeliumin työtä. Pelkkä rukouskin auttaa, jos et kykene muuten ottamaan osaa toimintaan.

Jumala ei ole kiinnostunut sinun rahoistasi. Hän on kiinnostunut sinusta itsestäsi. Jumala tahtoo sinun parastasi. Jumala tahtoo antaa sinulle rauhansa. Saat sen rauhan sydämeesi, kun olet saanut synnit anteeksi ja pyhä henki on tullut asumaan sinuun. Jumala asuu lapsissaan henkenä ja hengessä poikansa Jeesuksen kristuksen kautta. Isä on pojassa ja poika on isässä, kristus on meissä ja me olemme kristuksessa. Me olemme ”isässä ja pojassa” ja ”isä ja poika asuvat meissä” ollessamme osallisia pyhästä hengestä. (Joh. 10:38; 14:20-24; 17:11, 20-23; 1.Joh. 2:24; 4:9-16) ”Joka on yhtynyt herraan, on yhtä henkeä hänen kanssaan.” (1.Kor. 6:17) Pyhä henki yhdistää meidät poikaan, joka on taivaassa isän luona ja poika ilmoittaa meille isän, jonka ”helmassa” hän on. (Joh. 1:18; 1Joh. 1:1-7; 1.Tim. 2:5; Efes. 1:5-23; 2:1-22; 3:14-21; 4:1-16; Matt. 11:27)

Minä olen hengessä yhtä isän ja pojan kanssa: meillä on hengen kautta yhteys toisiimme. Yhdessä hengessä on silloin kolme persoonaa: Jumala, kristus ja minä. 😉 Kun tähän lisätään kaikki ne, jotka ovat taivaallisiin kristuksessa Jeesuksessa asetetut ja joissa Jumalan henki asuu, niin silloin persoonia on lukematon määrä yhdessä ja samassa hengessä. 🙂 (Efes. 2:6; Room. 8:9-16; Joh. 17:11, 20-23; 1.Kor. 6:17)

Jumalaa ei voi nähdä, mutta hänet voidaan tuntea. Jumala voidaan tuntea siitä rauhasta, joka on hänen lapsensa sydämessä pyhän hengen asuessa siellä. Jumalaa voidaan oppia tuntemaan lisää pyhien kirjoitusten kautta, jotka Jumalan henki on vaikuttanut. Ne kertovat meille Jumalasta ja hänen pojastaan Jeesuksesta, niin että me opimme tuntemaan heidän mielensä ja tahtonsa meitä kohtaan. (1.Kor. 2:10-16) Jumala kasvattaa meitä rakkaudessa totuuteen ja auttaa meitä juurtumaan kristukseen Jumalan sanan opetuksen kautta. (Efes. 3:14-4:24; Kol. 2:1-15) Jumala itse opettaa meitä ja avaa meidän ymmärryksemme käsittämään kirjoitukset hänen tahtomallaan tavalla.(Joh. 6:45; 1.Joh.2:20, 27; Psalm. 119:130)

Jumalan armossa, viisaudessa ja tiedossa kasvaminen on hyvä asia, mutta tärkeintä on kasvaa rakkaudessa. Me opimme rakastamaan toinen toistamme ja jopa vihollisia, kun olemme ”Jumalan koulussa” hänen kasvatuksensa alaisena. Jumalan henki johdattaa meidät kaikkeen totuuteen, niin että rakastamme hänen tahtonsa mukaan.

Jumala on uskollinen isänä ja kasvattajana, niin että hän ei hylkää meitä, vaikka olisimme välillä kurittomia. Jumalalla on keinonsa palauttaa tottelemattomat lapsensa takaisin suoralle tielle, niin että he pitävät jälleen hänen käskynsä. Hänen käskynsä on rakastaa toinen toistamme ja uskoa hänen poikansa Jeesuksen kristuksen nimeen. (1.Joh. 3:23) Jumala vaikuttaa meissä tahtoa ja tekemistä, niin että hänen hyvä tahtonsa tapahtuisi meidän elämässämme. (Fil. 2:13) Vaikka olemme ihmisten tavoin vajavaisia, niin olemme kuitenkin varmalla pohjalla ja oikealla tiellä, kun uskomme herraan Jeesukseen ja hänen kauttaan isään Jumalaan. (1.Kor. 3:11-23; 1.Piet. 1:21) Jumala ei hylkää ketään, joka tulee kristuksen kautta hänen tykönsä.(Joh. 10; Jes. 41:17)

Me saamme kasvaa kaikessa tiedossa ja käsittämisessä ja rakkaudessa Jumalan antamaa kasvua, hänen aikataulussaan. Hengellinen kasvu ei ole samanlaista kuin lapsen kasvaminen aikuiseksi ruumiiltaan. Hengellinen kasvu tapahtuu jokaisella yksilöllistä vauhtia sen mukaan, miten itse kukin kykenee ottamaan vastaan Jumalan sanan opetusta ja ymmärtää kirjoituksia pyhän hengen opettamalla tavalla. Koska me olemme ihmisinä erehtyväisiä, vaikka kuulisimme välillä hyvän paimenen äänen, niin voimme eksyä mitä ihmeellisempiin harhaoppeihin ja langeta myös syntiä tekemään. Jumala kehottaa meitä sen vuoksi varjelemaan yli kaiken omaa sydäntämme, sillä sieltä elämä lähtee. Jumala on antanut meille armonsa lisäksi myös vastuun itsestämme ja lahjoistamme, miten niitä käytämme. Jos annamme itsemme palveluksen työhön, niin me etsimme silloin aina lähimmäisen parasta itsekkyyden sijasta. Jeesus antoi meille tästä esimerkin palvelemalla opetuslapsia ja olemalla kuuliainen isälle aina ristillä kuolemiseen asti.

Me hairahdumme monessa asiassa ja etenkin puheessa. Me olimme monella tavalla eksyksissä, kun tulimme Jumalan tykö. Me emme tunne kaikkia Jumalan valtakunnan salaisuuksia heti Jumalan lapseksi syntymisen jälkeen ja osa jää meille salaisuudeksi herran Jeesuksen tulemukseen asti. Tieto ja oikean opin ymmärtäminen ei ole tärkeintä vaan se, miten me kohtelemme lähimmäisiä ja etenkin niitä, jotka tunnustavat uskovansa Jumalaan ja hänen poikaansa herraan Jeesukseen kristukseen evankeliumin opettamalla tavalla. Jos emme osoita rakkautta veljiä kohtaan, jotka näemme, niin miten voisimme rakastaa Jumalaa ja Kristusta, joita kumpaakaan emme näe? Vaikka monet meistä ovat yhä vielä eksyksissä niin kuin lampaat ilman hyvää paimenta, niin me emme saa kohdella heitä kaltoin vaan meidän tulee rakastaa heitä ja ohjata heitä pitkämielisesti kohti totuuden tuntemista. Kaikki eivät tule kaikissa asioissa tämän elämän aikana totuutta tuntemaan, joten meidän on hyväksyttävä myös eriäviä mielipiteitä yhteydessä, jossa elämme, kunhan kukaan ei niiden takia hajota Jumalan seurakuntaa.

On vain yksi seurakunta ja siihen kuuluvat kaikki, jotka ovat saaneet syntinsä anteeksi ja joissa Jumalan henki asuu. Kaikki he ovat seurakunnan jäseniä, jotka herra Jeesus kristus tunnustaa omakseen isänsä edessä hänen tulemuksessaan. Meidän tehtävämme ei ole tuomita eri tavalla opillisia asioita ymmärtäviä sanojemme kautta kadotuksen lapsiksi. Me jätämme sen tuomion langettamisen herralle Jeesukselle, joka on tuomitseva jokaisen oikein isänsä tahdon mukaan. Meillä ei ole lupa sanoa edes sitä, että Jumalan sana tuomitsee eri tavalla opillisia asioita ymmärtäviä kadotukseen, jos emme ole asiasta täysin varmoja. Mitä jos Jumala ei tuomitsekaan sillä perusteella ihmisiä kadotukseen, mitä me pidämme perusteena kadotukseen joutumiselle?

Meidän taivaallinen isämme tuntee omansa ja luopukoon vääryydestä jokainen, joka herran nimeä mainitsee. Minun tavallani uskovia veljiä on tuomittu katolisen kirkon syntyajoista asti väärin, niin että me emme kuuluisi kristuksen ruumiiseen, joka on vertauskuva Jumalan seurakunnasta. Tutkikoon jokainen nyt itseään ja Raamatun kirjoituksia, josko ehkä minä ja tavallani uskovat veljet voisimme sittenkin olla Jumalan lapsia? Saakoon Jumala olla tuomarina tässä asiassa meidän välillämme.

Tarkoitukseni on kertoa Jumalan valtakunnasta ja Jeesuksen kristuksen evankeliumista tavalla, jonka jokainen kouluja käymätön ja teologisesta opetuksesta osaton voi helposti ymmärtää. Se evankeliumin sisältämä tietomäärä, jonka totena pitämistä Jumala pitää sielujen pelastumisen ehtona, on niin vähäinen ja helppotajuinen, että jokainen voi sen ymmärtää mökin mummosta pieneen lapseen asti, joka kuitenkin ymmärtää puhetta ja sen, mitä kuolleista herääminen ja kuolemattomuus tarkoittavat.

Evankeliumin perussanoma on hyvin yksinkertainen. Jos joku on ehtinyt nukkua pois ennen evankeliumin kuulemista tai ennen kuin on oppinut puhumaan, niin Jumala voi tuomita hänetkin oikein. Lopulta jokainen herran Jeesuksen eteen tuleva on saava tietoonsa evankeliumin perussanoman ja tuleva tuntemaan totuuden näissä asioissa. Meidän on päätettävä suhtautumisemme evankeliumiin jo tämän elämän aikana, kun olemme kuulleet sen ja ymmärtäneet, mitä meille on kerrottu.

Evankeliumin perussanoma on löydettävissä Apostolien teoista. Luukas kertoo siinä sen, miten apostolit ja opetuslapset julistivat käytännössä Jumalan valtakunnan evankeliumia ja Jumalan sanaa. Sen sanan kautta pelastuttiin, vaikka siinä ei sanottu joitakin sellaisia asioita, joita nimeltään kristityt vaativat nykyään pitämään totena, jotta sielu voisi pelastua. (Apt. 2:12-42; 3:11-4:31; 10:34-48; 11:11-18; 17:2-3, 22-32) Kirjoitan niistä asioista myöhemmin. Ole varovainen, että sinulle ei kävisi niin kuin heille. Heidän oppinsa on korvannut kokonaan alkuperäisen Jumalan valtakunnan evankeliumin! He pitävät oppia pelastumisen ehtona ja se oppi on kaiken lisäksi virheellinen!

Tutki ja koettele tarkoin kaikki se, mitä ihmiset sanovat ja vertaa sitä siihen, mitä profeetat, Jeesus ja apostolit ovat sanoneet: mitä Jumala on sanonut pyhän hengen kautta, palvelijoidensa suun kautta. Saatat yllättyä vielä iloisella tavalla, kun Jumalan sanat avautuvat sinun ymmärryksellesi! Sinun ei tarvitse pitää enää sokeasti totena katolista mysteeriä, jota kukaan ei ymmärrä. Se mysteeri on tämä: miten Jeesus voi olla ihminen ja Jumala yhtä aikaa olematta ihmisenä eri olevainen kuin Jumala? Jos rakastat totuutta enemmän kuin mitään muuta, niin tulet huomaamaan, että Jumalan sana on johdonmukaista ja järkevää sen sijaan, että se olisi sisäisesti ristiriitaista ja järjetöntä.

Älä halveksu niitä, jotka ymmärtävät kirjoituksia ja käsittävät niiden sanoman: niitä, jotka ajattelevat omilla aivoillaan ja käyttävät järkeään. Jumala on meissä se, joka vaikuttaa tahtomisen ja tekemisen ja on antanut meille kyvyn ajatella. Se kyky ei ole meistä itsestämme vaan se on Jumalasta. Jos pidät Raamatun kirjoituksia epäloogisina ja ristiriitaisina järjettömyyksinä, niin sinun ei silloin tarvitse arvostaa tervettä harkintaa ja sitä viisautta, jonka Jumala antaa lapsilleen pyhän hengen opetuksen kautta. Älä kuitenkaan sano ”varmaksi” mitään sellaista, josta et varma ole.

Saakoon Jumala siunata sinua runsaasti kaikella tiedolla ja käsittämisellä rakkaudessa totuuteen, kun tutkit pyhiä kirjoituksia! Isälle Jumalalle, ainoalle valtiaalle ja viisaalle, kunnia ja kirkkaus ja voima ja valta ja ylistys aina ja iankaikkisesti, meidän herramme Jeesuksen kristuksen kautta, aamen. Aamen, tule herra Jeesus!

Tekijät ja julkaisija

Hakemisto
Palaute