Occamin partaveitsi on ns. säästäväisyyden periaate. Sen mukaan
”ilmiöitä selittävien tekijöiden määrän tulee olla mahdollisimman vähäinen. Selityksistä tulee siis karsia kaikki ylimääräiset tekijät eli teorioiden tulee olla mahdollisimman yksinkertaisia. Occamin partaveitsen mukaan kilpailevista, yhtä selitysvoimaisista teorioista tulisi valita yksinkertaisin.”
https://fi.wikipedia.org/wiki/Occamin_partaveitsi
Meillä on tietoa vain siitä, että olevaisesta syntyy olevaista. Kaikki, mitä on olemassa ja mitä voimme tutkia, on havaintojemme mukaan syntynyt olevaisesta. Meillä ei ole mitään näyttöä sen puolesta, että olemattomuudesta olisi syntynyt jotakin tai että olemattomuudesta voisi syntyä jotakin. Tämän vuoksi on syytä karsia olemattomuus kokonaan pois niistä pohdiskeluista, joissa etsimme universumin syntyyn johtaneita syitä ja tekijöitä.
Saman periaatteen mukaan, jolla ateistit sulkevat luomisen ja Jumalan tai jumalat pois järkevien oletusten joukosta, pitää sulkea pois myös oletus olemattomuudesta, josta ei ole mitään havaintoja, todisteita tai tieteellistä näyttöä. Kukaan ei voi todistaa sitä, että universumi olisi syntynyt olemattomuudesta, joten sellaista väitettä ei ole syytä pitää totena. Onkin ihmeteltävää, että monet ateistit ovat melko varmoja siitä, että universumi on syntynyt olemattomuudesta.
Olemattomuus on sama kuin kosmologien tyhjiö. Siinä ei ole mitään. Se on kirjaimellisesti ei mitään. Kosmologit ja fyysikot uskovat, että ”kvanttimeren poreilusta” syntyy virtuaalisia hiukkasia, mutta ne katoavat saman tien. Ne eivät ole ainetta eivätkä ne tarvitse tilaa. Näitä virtuaalihiukkasia syntyy tyhjiöenergian väreilystä, mutta koska aikaa ei ole ollut olemassa ”tyhjiössä” ennen alkuräjähdystä – niin kuin ei tilaa (avaruutta) eikä materiaakaan – niin niitä hiukkasia ei synny milloinkaan.
AJ Nieminen, Maailmankaikkeuden synty.
http://www.kotiposti.net/ajnieminen/alku.pdf
AJ Nieminen, Maailmankaikkeuden synty, ikä ja tulevaisuus.
http://www.kotiposti.net/ajnieminen/msit.pdf
Kari Enqvist, Kosminen inflaatio.
https://www.mv.helsinki.fi/home/enqvist/artikkeli.dir/dim_04.htm
Kari Enqvist, ”KATSAUKSIA. Miksi maailmankaikkeus on olemassa?” Tieteessä tapahtuu 2/2016.
http://docplayer.fi/40376039-Katsauksia-miksi-maailmankaikkeus-on-olemassa-kari-enqvist.html
Maailmankaikkeuden syntynäkemys (nykykäsitys 2016).
http://docplayer.fi/67779249-Maailmankaikkeuden-syntynakemys-nykykasitys-2016.html
Maailmankaikkeuden synty.
https://docplayer.fi/1972865-Maailmankaikkeuden-synty.html
Tämä on tietysti arkijärjelle käsittämätöntä, mutta ateistit uskovat näitä oletuksia ja pitävät niitä parhaimpana selityksenä kaikkeuden syntyyn johtaneista syistä tai tekijöistä. Koska mitään tästä ei voida todistaa eikä olemattomuudesta ole mitään havaintoja tai tieteellistä näyttöä, niin nämä oletukset ja selitys kvanttifluktuaatiosta syntyneestä universumista tulee hylätä Occamin partaveitsen periaatteen mukaan. Sellaiseen uskominen on yhtä huonosti perusteltua kuin uskoa Jumalaan tai jumaliin ja luomiseen.
Tyhjiöstä ja olemattomuudesta syntymisen oletuksen sijaan on järkevää pitää mahdollisesti totena oletusta, jonka mukaan jotakin on ollut aina olemassa. Meillä ei ole mitään muuta näyttöä kuin se, että jotakin on olemassa ja olevaisesta syntyy olevaista. Pitäkäämme siis kiinni tieteellisistä hypoteeseista sen sijaan, että alkaisimme uskoa ateistien satuja ja taruja koskien universumin tai universumien syntyä!
Kaikki olevainen on syntynyt olevaisesta eikä mitään muuta näyttöä tai havaintoja ole toistaiseksi tehty!
Onko ateisteilla näyttöä olemattomuudesta? Jos sellaista näyttöä ei ole, niin on ihan turha pohtia sitä vaihtoehtoa, että universumi olisi syntynyt olemattomuudesta.
Jäljelle jää vain kaksi järkevää oletusta:
- Universumi on ollut aina olemassa jossakin muodossa.
- Universumi on syntynyt olevaisesta.
Tämän lisäksi on syytä pohtia sitä, onko ajalla alkua vai ei. Meillä ei ole mitään todisteita sen puolesta, että ajalla ei olisi alkua. Me tiedämme vain sen, että aika on olemassa ja se menee eteenpäin koko ajan. Me emme voi kulkea ajassa taaksepäin.
”Aika on olemassaolon ja tapahtumien jatkuvaa ilmeisesti peruuttamatonta etenemistä menneisyydestä tulevaisuuteen nykyhetken kautta. Aika on fysiikan perussuure, jonka yksikkö on sekunti.”
On järkevää pohtia sitä, onko ollut mitään olemassa ennen alkuräjähdystä. Ateistit karttoivat aiemmin tämän asian pohdiskelua, mutta ovat alkaneet puhua siitä, kun oletukset kvanttifluktuaationa syntyneestä universumista ja mahdollisesta multiversumista sekä säieteoriasta tai muista oletuksista ovat yleistyneet.
Jos tämän asian pohtiminen ja tutkiminen olisi järjetöntä, niin miksi kosmologit ja fyysikot tekevät niin? Jopa ateistit! Ovatko tiedemiehet menettäneet järkensä? Ovatko he tyhmiä? Idiootteja? Hihhulivajakkeja? Lähes kaikki tosi ateistit kutsuvat uskovaisia tuollaisilla nimillä, vaikka eivät tunne heitä eivätkä tiedä mitään heidän koulutuksestaan tai tietomäärästään. Se kertoo paljon ateisteista keskimäärin.
Kaikella syntyneellä on alku, mutta mitä jos on olemassa jotakin, joka ei ole syntynyt koskaan? Se on ollut aina olemassa? Itse asiassa jotkut harvat ateistit ajattelevat niin, että universumi on ollut aina olemassa jossakin muodossa. Niinpä sen ei ole täytynyt syntyä koskaan. Se on vain muuttanut olomuotoaan.
Voisiko universumin lisäksi olla jotakin muuta ikuista? Jotakin sellaista, jolla ei ole alkua, mutta joka on tosi olevainen? Ja siitä tosi olevaisesta on voinut syntyä muuta olevaista: sellaista, jota me voimme nyt tutkia. Kyllä. Se on mahdollista. Me emme tiedä sitä, onko sellaista tosi olevaista olemassa vai ei. Se on kuitenkin mahdollista eikä sitä tule sen vuoksi sulkea pois pohdinnoista edes Occamin partaveitsen periaatteen mukaan.
Mitä olemattomuus on?
Olemassa olon edellytys on aika. Jotta jotakin voisi olla olemassa, täytyy olla aikaa. Aika on ääretön käsite. Se ulottuu äärettömiin menneisyydessä ja tulevaisuudessa. Aika menee jatkuvasti eteenpäin eikä sitä voida pysäyttää. Ajan täytyy olla aina olemassa ilman alkua ja loppua, sillä jos aikaa ei olisi, niin mitään ei olisi olemassa.
Fyysisesti mitattavissa olevat olevaiset tarvitsevat lisäksi tilan eli avaruuden, jossa ne ovat olemassa. Jos tilaa ei ole, niin silloin ei ole sellaista olevaista olemassa, joka tarvitsee tilan. Tapahtuuko tyhjiöenergian väreilyä täydellisessä tyhjiössä, jonka tilavuus on nolla? Tapahtuuko se siis paikassa, jota ei ole olemassa? Jonkun mielestä kyllä, jonkun toisen mielestä ei.
Jotkut ovat sitä mieltä, että tyhjiöenergian väreilyä eli kvanttifluktuaatiota tapahtuu ajan ulkopuolella, koska heidän käsityksensä mukaan aika, avaruus ja materia saivat alkunsa alkuräjähdyksessä. Sitä ennen ei ollut olemassa mitään: ei aikaa, avaruutta eikä materiaa. Jotkut muut pitävät kuitenkin aikaa välttämättömänä, jotta tyhjiö voisi muuttua virtuaalisiksi hiukkasiksi ja siitä voisi syntyä universumi. Energia ja säteily tarvitsevat tilaa, jossa se voi tapahtua.
Kvanttifluktuaatiossa syntyy oletusten mukaan jatkuvati alkeishiukkasia, joilla ei ole massaa, mutta ne katoavat samantien, kun ovat syntyneet. Niitä kutsutaan virtuaalihiukkasiksi. Koska niillä ei ole massaa, eivät ne tarvitse myöskään tilaa eli avaruutta, mutta jotkut ovat sitä mieltä, että ne tarvitsevat kuitenkin ajan ja jopa tilan. Pastori Kari Engvist tunnustaa, että me emme tiedä sitä, kuinka pitkälle aikakoordinaatti ulottuu alkuräjähdyksen ja kosmisen inflaation taakse.
”Lisäksi meillä on vahvoja, kosmisen mikroaaltotaustan ominaisuuksien havaintoihin perustuvia viitteitä siitä, että kosmologin alkuräjähdystä eli kuumaa ja tiheää alkutilaa edelsi niin sanottu kosminen inflaatio, joka teki maailmankaikkeudesta täysin tyhjän ja äärimmäisen kylmän. Kosminen inflaatio on nykykosmologian kivijalka. Se on paradigma, jonka vastavalossa kaikki kosmologinen teoriakehittely tällä hetkellä tapahtuu. Tiedossa ei ole, kuinka kauan kosminen inflaatio kesti. Edelsikö inflaatiota alkusingulariteetti vai ei, sitäkään emme tiedä. Emme tiedä, kuinka kauas menneisyyteen kosmologin alkuräjähdystä edeltävä ja inflaatiota kellottava aikakoordinaatti ulottuu tai missä kohdin sitä pitäisi korjailla kvantti-ilmiöillä. Kosmologia on arkijärjelle vierasta ja siksi vaikeasti hahmottuvaa.”
http://docplayer.fi/40376039-Katsauksia-miksi-maailmankaikkeus-on-olemassa-kari-enqvist.html
Katsauksia 2/2016. Miksi maailmankaikkeus on olemassa, Kari Engvist.
Pastori Engvistin mukaan aikaa on ollut mahdollisesti olemassa ennen alkuräjähdystä ja jopa ennen kosmista inflaatiota, joka edelsi nykyisten teorioiden mukaan alkuräjähdystä. Se kesti joidenkin arvioiden mukaan vain muutaman pikosekunnin eli sekunnin triljoonaosan verran, mutta pastori Engvist tunnustaa, että me emme tiedä sitä, miten kauan sitä kesti tai kvanttifluktuaatiota sitä ennen. (Timo Tiainen, Maailmankaikkeuden synty. https://docplayer.fi/1972865-Maailmankaikkeuden-synty.html) Pastori Engvist pohtii kuitenkin sitä, mitä oli ennen alkuräjähdystä ja miten kauan sitä kesti.
Ateistit pitävät järjettömänä kysyä sitä, mitä oli ennen alkuräjähdystä tai mitä tapahtui sitä ennen tai kuinka kauan sitä tapahtumaa kesti. He ampuvat tässä itseään jalkaan ja tekevät älyllisen itsemurhan. He sanovat toisaalta, että on typerää pohtia näitä asioita, koska ennen alkuräjähdystä ei ollut mitään – ei aikaa, avaruutta eikä materiaa – mutta he ovat itse pohtineet tätä asiaa juurta jaksain ja kehitelleet erilaisiin oletuksiin pohjautuvia teorioita siitä, mitkä seikat johtivat universumin syntyyn. He puhuvat ikuisesta kosmisesta inflaatiosta tai kvanttimeren poreilusta, multiversumeista, säieteoriasta ja muista oletuksista, jotka ulottuvat ajassa kauas alkuräjähdyksen taakse. Ovatko he typeriä, kun tällaista pohtivat? Omien sanojensa mukaan ovat!
Fyysisesti mitattavissa tai laskettavissa oleva asia tai ilmiö tarvitsee siis vähintään ajan, mutta mahdollisesti myös tilan eli avaruuden. Oletusten mukaan virtuaalihiukkaset syntyvät paikassa, joka ei sijaitse missään, sillä ne eivät tarvitse tilaa eli avaruutta syntyäkseen ja kadotakseen saman tien: aikaa ne kuitenkin tarvitsevat. Noin 13,8 miljardia vuotta sitten kvanttifluktuaatio on johtanut tilan eli avaruuden syntymiseen. Pastori Engvist sanoo, että universumista tuli ensin täysin tyhjä ja kylmä paikka: sillä oli siis tilavuus ja kosminen inflaatio tapahtui yleisten oletusten mukaan tämän universumin ajassa. Avaruus laajeni ensin valoa nopeammin. Pian ensimmäiset virtuaalihiukkaset saivat massan: koko universumin materia syntyi alkuräjähdyksessä hyvin kuumaan ja tiheään pisteeseen.
Olemattomuus on jotakin, jolla ei ole aikaa eikä paikkaa. Jos kvanttifluktuaation ajatellaan tapahtuneen ajan ulkopuolella – se ei tarvitse aikaa – niin sitä ei ole voinut koskaan tapahtua. Jos sen ajatellaan tapahtuneen ajassa ennen alkuräjähdystä ja kosmista inflaatiota, jonka alku on oletusten mukaan avaruuden syntymisen hetki, niin silloin väitteet siitä, että ennen alkuräjähdystä ei ollut olemassa mitään – ei aikaa, avaruutta eikä materiaa – eivät pidä paikkaansa. Tutkijoiden konsensus näyttäisi siirtyvän nyt sitä kohti, että ennen alkuräjähdystä tapahtui paljonkin ja aika ulottuu kauas sen taakse. Ei siis olekaan typerää tai järjetöntä kysyä sitä ”Mitä oli ennen alkuräjähdystä”, koska ateistien pastorit – nuo kuuluisat kosmologit ja fyysikot – sitä itsekin pohtivat!
Tyhjiöenergian väreily tarvinnee sekin tilan voidakseen tapahtua, mutta se tila on mahdollisimman pieni ja lähellä täydellistä tyhjiötä, jonka tilavuus on nolla. Se on siis pienin mahdollinen tilavuus, mutta jos tilavuus on nolla, niin kvanttikenttiäkään ei liene olemassa eikä virtuaalishiukkasia voisi syntyä kadotakseen samantien energiatilojen vaihtelussa. Olematon olisi tämän perusteella paikka, jota ei ole olemassa ja aika, joka ei mene eteenpäin: aikaa ei olisi sitäkään olemassa. Jotkut ateistit näyttäisivät uskovan, että universumi on syntynyt juuri sellaisesta täydellisestä tyhjiöstä ja ajattomuudesta, jota ei voi teorian mukaan olla edes olemassa, mutta toiset ovat sitä mieltä, että universumin syntyä on edeltänyt jonkinlainen olevaisuus (aika ja tila), joka on ollut aina olemassa.
Ei liene ihme, että ateistit eivät ole yhtä mieltä siitä, mikä on totuus näissä asioissa. Pastorit puhuvat omiaan ja rivijäsenet uskovat milloin mitäkin. Lopputuloksena on ateistisen uskon sekamelska, joka ei ole tiedettä. Kosmologien ja fyysikkojen kertomukset koskien universumin syntyyn johtaneita syitä tai tekijöitä, ovat parhaimmillaan vain tieteiskirjallisuutta tai uskomuksia sisältäviä arvauksia, oletuksia, satuja ja taruja. Ne tulisi lukea fiktiivisen kirjallisuuden joukkoon sen sijaan, että niitä pidettäisiin tieteellisinä julkaisuina ja maksettaisiin niiden tuottajille jostakin muusta kuin viihteellisen populaarikirjallisuuden ja esitelmien tuottamisesta. Tiedettä se ei ole.
Kaikki, mitä on olemassa, on ajassa ja kaikki, mitä tapahtuu, tapahtuu ajassa. On järjetöntä ajatella jotakin olevan tai tapahtuvan muuten kuin ajassa. Jos jotakin on olemassa tai tapahtuu, niin se edellyttää aina aikaa. Aika ei syntynyt alkuräjähdyksessä. Aikaa on ollut aina olemassa ja universumi on syntynyt jostakin olevaisesta, olipa se mitä tahansa. Jotakin on ollut aina olemassa: jos ei muuta, niin kuitenkin aikaa. Aika on ääretön käsite, jolla ei ole alkua eikä loppua. Jos on alku, niin sitä ei tiedetä. On olemassa aika ennen universumin syntyä. Aikaa ei voida pysäyttää. Aika on ja menee eteenpäin vääjämättä, vastustamattomalla tavalla. Ajalla ei ole nykykäsityksen mukaan loppua niin kuin ei olemassa olollakaan.
Olemme havainneet älyllisen pohdinnan tuloksena sen, että mitään ei voi tapahtua ajan ulkopuolella. Jos jotakin tapahtuu, edellyttää se aikaa. Voimme olla varmoja myös siitä, että jos jotakin on olemassa, niin se edellyttää ajan olemassa oloa.
Jumalan valtakunta 