Kaikki Jumalan sanat ja teot Raamatussa ovat ihmisten sanoja ja tekoja. Miksi näin? Eikö Jumala voi tehdä mitään itse? Miksi toimii vain palvelijoidensa kautta?
Miksi luonnon ilmiöitä sanotaan ”Jumalan vaikuttamiksi”, vaikka niistä tiedetään niiden olevan luonnonlakien ja satunnaisuuden tulosta?
Raamatun kirjoittajat luulivat, että Jumala vaikutti kuivuuden, sateet, tulvat, maanjäristykset, pimeyden ja valon (auringosta, kuusta ja tähdistä). Nyt tiedetään, että ne kaikki ovat fysiikan lakien mukaisia luonnon ilmiöitä, eikä mitään yliluonnollista Jumalaa tarvita niiden selitykseksi.
Osa Raamatun luonnonlakien vastaisista ihmeistä on ilmiselvästi satua. Jumala ei pysäyttänyt Joosuan aikana aurinkoa ja kuuta taivaalle päiväkaudeksi, niin että Israel näki sotia vihollista vastaan ja voitti heidät (miksi Jumala ei itse hävittänyt Israelin vihollisia, vaikka soti heidän rinnallaan? Ei mahtanut mitään vihollisen raudoitetuille sotavaunuille, Tuom 1:19). Aurinko ei liikkunut taivaalla kymmentä astetta taaksepäin Jesajan ja Hiskian aikana. Kielet eivät sekoittuneet Baabelissa vaan ne ovat syntyneet ja kehittyneet luonnollisella tavalla. Ja niin edelleen.
Raamatussa on paljon epätosia taruja, joita ei ole järkevää pitää kirjaimellisesti todellisena historiana. Kristityt antavat Jumalasta typerän kuvan, kun uskovat näitä satuja.
Mitään yliluonnollista ei ole voitu koskaan tapahtuneen. On vain ihmisten kertomuksia ja ”todistuksia” siitä, miten Jumala olisi herättänyt Jeesuksen kuolleista. Kuka sen näki? Ei kukaan edes evankeliumien mukaan! Kun naiset saapuivat haudalle, niin hauta oli jo tyhjä. Jeesuksen ruumis oli kadonnut. Joku oli vienyt sen pois aivan niin kuin juutalaiset väittivät. Kuolleet eivät herää henkiin.
Kun Jeesus sitten väitteiden mukaan ilmestyi opetuslapsille, niin nämä eivät ensin tunteneet häntä? Miksi? Jeesus oli toisenmuotoinen, joten oliko hän edes se sama Jeesus, jonka nämä olivat tunteneet aiemmin? Haavat ja jäljet ruumiissa eivät todista yhtään mitään kirjoituksissa, joiden tekijöitä me emme tunne, niin kuin emme niitä henkilöitäkään, jotka todistavat nähneensä Jeesuksen tämän herättyä kuolleista. Miten voisimme tietää heidän puhuvan totta?
Kenet Paavali sitten näki, kun kuuli evankeliumin ”Herralta Jeesukselta Kristukselta”? (Gal 1; 1Kor 15:8) Kukapa sen tietää. Ehkä hän näki harhanäyn? Sellainen ei ole mahdotonta. On hyvin todennäköistä, että ihminen näkee unia tai ilmestyksiä tarujen olennoista, joista on kuullut puhetta. Paavali vainosi Jumalan seurakuntaa ja on voinut saada hallusinaation omantunnon tuskissa – hän vangitsi opetuslapsia ja hyväksyi Stefanuksen tappamisen – jota näkyä piti sitten todellisen Jeesuksen ilmestymisenä.
Mitä mieltä olet Raamatun profetioista? Ovatko ne täyttyneet? Osa niistä on todistetusti kirjoitettu vasta itse tapahtumien jälkeen ja valehdeltu, että ne olisivat ennustuksia. (Dan 11) Mistä tiedät, että kaikki ns. toteutuneet profetiat eivät kuuluisi tähän samaan sarjaan? Israel ja Juudakin ovat palanneet takaisin pakkosiirtolaisuudesta ennen sitä, kun ne ”ennustukset” kirjoitettiin jälkikäteen. Mitä sitten, jos Israel on uudelleen joutunut hajaannukseen ja palannut takaisin ”omaan maahansa”? Ei se mitään Jumalasta todista. On vain sattumaa, josta Raamattu ei oikeasti mitään etukäteen kerro.
Entä Jeesuksen kärsimykset ristillä, kuolema ja herääminen kuolleista, sekä sen jälkeen tapahtunut korotus kaikkien herraksi ja ikuiseksi kuninkaaksi Israelin kansalle (ja maailman valoksi tuleminen)? Sitä ei tapahtunut heti Jeesuksen kuoleman jälkeen, (Israelin kuningaskuntaa ei syntynyt) joten opetuslapset keksivät selityksiä mielivaltaisesti tulkituille kirjoituksille, jotka eivät ole edes profetioita alkuperäisen tekstin mukaan: ovat vain Daavidin lauluja. (esim. Psa 2, 16, 22, 45, 69, 102 ja 110) Ja kun alkuperäinen profetia Salomosta ei toteutunut, niin alettiin odottaa toista Messias-kuningasta… (2Sam 7:8-16; 1Aik 17:13; 22:8-10; Psa 89:20-40; Jes 9:5-6; Dan 7:13-14)
Monet Raamatun ennustukset eivät ole toteutuneet kirjaimellisesti, eivätkä toteudukaan. Hesekielin kirjan Googin ja Maagogin sota ei voi olla kirjaimellisesti sellainen kuin kuvataan. Nykyiset aseet ja taistelumenetelmät ovat tyystin erilaiset kuin mitä on kirjoitettu profetian sanaan. Hesekielin temppeli ja saadokilainen pappeus ovat monien kristittyjenkin mielestä pelkkiä kielikuvia sen sijaan, että Kristuksen paluun jälkeen otettaisiin uudestaan käyttöön Mooseksen lain säätämät pappeus, temppelipalvelus ja uhrit. Silti ennustukset kertovat pakanoiden tulevan joka vuosi Jerusalemiin uhraamaan Jahvelle ja viettämään juutalaisia juhlia – ihan kirjaimellisesti. Mitä tässä siis uskoisi? (Hes 38-48; Sak 14; Jes 2, 11, 65:17-66:24)
Uuden testamentin kirjoittajien ja erityisesti Paavalin kunniaksi on sanottava se, että he ovat tulkinneet taitavasti Vanhan testamentin krijoituksia uuden liiton järjestyksen ja Kristuksessa täyttyneiden profetioiden tueksi. Myös heprealaiskirje on tässä onnistunut hyvin. Kristittyjen usko perustuu hyvin pitkälle näihin kirjoituksiin. Muiden apostolien ja Jeesuksen opetuksista on vain vähän tai ei lainkaan luotettavaa tietoa. Jeesus ei säätänyt uuden liiton seurakunnalle selviä ohjeita evankeliumin tekstien mukaan. Hän viittasi tähän hyvin epämääräisesti ehtoollisen asetussanoissa. Ilman niitä voitaisiin ajatella hänen pitäneen kiinni Mooseksen lain kaikista käskyistä ja kehottaneen seuraajiaan niitä noudattamaan. Toki hän myös kritisoi vähintään lain tulkintaa ja sovellusta, mutta…
Kristityt eivät ole samaa mieltä juuri mistään asioista liittyen Raamattuun ja uskoon, joka olisi Jumalan vaikuttamaa ja siten pelastukseen kasvattavaa (ikuiseen elämään johdattavaa sen sijaan, että johtaisi harhaoppina kadotukseen). Tämä johtuu osittain siitä, että Raamatun henkilöt ja kirjoittajat olivat keskenään eri mieltä joistakin asioista. Kaikki eivät uskoneet ihmisen jatkavan tietoista elämää henkenä tai sieluna heti ruumiin kuoleman jälkeen. Osa uskoi ihmisen nukkuvan tiedotonta unta ruumiin ylösnousemukseen asti. Tämä on järkevämpää kuin opetuslasten usko kummituksiin ja siihen, että noita saattoi loihtia esiin profeetan hengen, joka puhuisi ja antaisi ohjeita kuninkaalle (Saul noitavaimon luona).
On muitakin eroja Raamatun henkilöiden uskossa ja opetuksissa. Tärkein niistä ovat erilaiset elämänohjeet eri aikakausina. Ennen Mooseksen lakia ihmiset saivat elää tietämättöminä sen lain käskyjen velvotteista ja oikeuksista. Tämä koskee erityisesti kymmenen käskyn ja rakkauden käskyjen ulkopuolisia liiton kirjan käskyjä. Sapatin käskykään ei ollut yleisesti kansan tiedossa ennen erämaavaellusta Egyptistä paon jälkeen. Se, mikä oli sitten Jumalan tahto Mooseksen lain käskyjen mukaan, onkin nyt syntiä uuden liiton aikana. Meidän ei ole lupa tappaa ketään Mooseksen antamien käskyjen mukaan, eikä ketään saa kohdella puolueellisesti tai väärin, vaikka Mooses käskee niin tehdä tuon tuostakin (naiset, orjat, Israelin viholliset, pakanakansat, äpärät, kuohitut, mooabilaiset ja ammonilaiset, jne.).
Koska Raamattu on täynnä epätosia taruja ja virheitä historiallisessa kerronnassa, niin siihen ei voida luottaa ainakaan varauksetta ja ilman epäilyä. On järkevää tutkia tarkoin Raamattua ja perehtyä sen alkukieliseen sanomaan interlineaarisen, sanakirjojen ja kommentaarien avulla. Omien aivojen käyttäminen on suotavaa ja jopa välttämätöntä, jotta emme pitäisi totena muiden ihmisten tulkintoja ja selityksiä, jotka ovat tai voivat olla virheellisiä. On parempi tunnustaa, että ei tiedä jotakin asiaa, kuin ottaa kantaa ja valita puoli mielipiteen muodostamisen kautta, kun ei todellakaan tiedä riittävän hyviä perusteluja jollekin näkemykselle, tai todisteet ovat puutteelliset. Selvästi epätosia taruja ei ole lupa sanoa kirjaimellisesti todeksi historiaksi. Seurakunnalle pitää paljastaa Raamatun virheet, ristiriidat, myytit ja legendat, jotka eivät totta ole. Jos usko tai Raamattu ei kestä tätä koettelua, niin se ei ole sitten totena pitämisen arvoista.
Voimme olla täysin varmoja siitä, että Raamatun kaikki sanat ja teot ovat ihmisten suun ja käsien kautta syntyneet. Jumala ei ole puhunut yhtä ainoaa sanaa ja kirjoittanut sitä Raamattuun suoraan ilman ihmisten välikäsiä. Suurin osa Raamatun tapahtumista, jotka on sanottu Jumalan teoiksi, ovat joko luonnon ilmiöitä, ihmisten tekoja tai keksittyjä sankaritarinoita. Ne eivät ole todellista historiaa ja nekin kohdat, joiden taustalla on todellisia tapahtumia henkilöineen, ovat väritettyjä ja liitoiteltuja ajan tavan kertomakirjallisuuden mukaan. Raamattu ei ole historiallisesti luotettavaa kerrontaa. Tämä on syytä pitää mielessä, kun sitä lukee, ja tutkitaan sen sanomaa. Totuus kestää tieteellisen ja puolueettoman koettelun.
”Jumalan tekoja” UT:ssa
Apostolien teot:
5:12 Ja apostolien kätten kautta tapahtui kansassa monta tunnustekoa ja ihmettä;
…
5:15 Kannettiinpa sairaita kaduillekin ja pantiin vuoteille ja paareille, että Pietarin kulkiessa edes hänen varjonsa sattuisi johonkuhun heistä.
5:16 Myöskin kaupungeista Jerusalemin ympäriltä tuli paljon kansaa, ja he toivat sairaita ja saastaisten henkien vaivaamia, ja ne kaikki tulivat parannetuiksi.
19:11 Ja Jumala teki ylen voimallisia tekoja Paavalin kätten kautta,
19:12 niin että vieläpä hikiliinoja ja esivaatteita hänen iholtansa vietiin sairasten päälle, ja taudit lähtivät heistä ja pahat henget pakenivat pois.
14:27 Ja sinne saavuttuaan he kutsuivat seurakunnan koolle ja kertoivat, kuinka Jumala oli ollut heidän kanssansa ja tehnyt suuria ja kuinka hän oli avannut pakanoille uskon oven.
15:4 Ja kun he saapuivat Jerusalemiin, niin seurakunta ja apostolit ja vanhimmat ottivat heidät vastaan; ja he kertoivat, kuinka Jumala oli ollut heidän kanssansa ja tehnyt suuria.
15:12 Niin koko joukko vaikeni, ja he kuuntelivat Barnabasta ja Paavalia, jotka kertoivat, kuinka suuria tunnustekoja ja ihmeitä Jumala oli tehnyt pakanain keskuudessa heidän kauttansa.
”Jumalan sanoja” Raamatussa
1:16 ”Miehet, veljet, sen raamatunsanan piti käymän toteen, jonka Pyhä Henki on Daavidin suun kautta edeltä puhunut Juudaasta, joka rupesi niiden oppaaksi, jotka ottivat kiinni Jeesuksen.
4:25 Sinä, joka Pyhän Hengen kautta, isämme Daavidin, sinun palvelijasi, suun kautta, olet puhunut: ’Miksi pakanat pauhaavat ja kansat turhia ajattelevat?
Hebrealaiskirje:
1:1 Sittenkuin Jumala muinoin monesti ja monella tapaa oli puhunut isille profeettain kautta,
1:2 on hän näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi,
Koska Jumalalla ei ole suuta eikä käsiä, niin hän toimii profeettojen ja apostolien kautta, palvelijoidensa suun ja kätten kautta. Mitenkään muuten Jahve ei voisi toimiakaan, sillä hän on olemassa vain häneen uskovien päässä: ajatuksissa ja mielikuvituksessa.
Onko rukoilu turhaa?
Muuttaako Jumala mieltään, kun häneltä pyydetään asioita rukouksessa?
Mitä rukoukset vaikuttavat?
Miksi rukoilet?
Jos olet rehellinen, niin tunnustat, että rukoukset eivät vaikuta mitään. Kaikki tapahtuu riippumatta siitä, rukoilevatko uskovaiset vai eivät. Jumala ei muuta mieltään, eikä anna sitä, mitä häneltä pyydetään. Miksi siis pyytää? Miksi kiittää, jos Jumala ei mitään tee?
Miksi Jeesus neuvoo meitä rukoilemaan taivaan Isää ja pyytämään häneltä asioita, jos Jumala ei muuta mieltään ja tee sitä, mitä me pyydämme? Eikö Jeesus valehtele Johanneksen evankeliumissa, kun sanoo tekevänsä kaiken, mitä me Isältä rukouksessa hänen nimessään pyydämme? Vai koskivatko ne sanat vain apostoleja? Miksi eivät myös muita kristittyjä kaikkina aikoina? Miksi vain nämä sanat koskisivat pelkästään apostoleja, mutta muut heille osoitetut sanat koskisivatkin koko kristikuntaa – lähetys-, kaste- ja ehtoolliskäsky etunenässä?
Ja eikö Markuksen evankeliumin lopun kuvaus ole virheellinen (totuuden vastainen), kun siinä sanotaan uskovien parantavan sairaita, ennustavan tulevia, nostavan käsin käärmeitä näiden vahingoittamatta heitä, ja jos he juovat jotakin myrkyllistä, niin se ei heihin vaikuta? Tämä ei ole totta ja sen tietävät kaikki järkevät uskovaiset. Miksi siis uskoa? Kielillä puhuminenkin on pelkkää siansaksaa tai eläinten ääntelyä matkivaa käärmeiden sihinää ja suhinaa (tai yhden tavun toistamista), johon myös noidat, shamaanit ja poppamiehet hurmoksessa pystyvät. Mitä ihmeellistä siinä on?
Raamatun mukaan Jumala on niin kuin ihminen. Hän katuu ja muuttaa mieltään tuon tuostakin. Herra katui tehneensä ihmisen ja hukutti muinaisen maailman kahdeksaa sielua lukuun ottamatta Nooan päivinä (tämä on tietysti tarua). Jumala katui sitä pahaa, mitä aikoi tehdä Israelille (ja Niinivelle Joonan kirjassa), ja oli jo alkanut tehdä(, kun Daavid laski väestön/ sotaväen määrän Jumalan/ saatanan antaman käskyn mukaan), eikä tehnytkään sitä: hän muutti mieltään. Silti on sanottu, että Jumala ei kadu niin kuin ihminen, eikä muuta mieltään: sen, mitä hän tahtoo, sen hän tekee, eikä anna minkään vaikuttaa suunnitelmaansa ja tekoihinsa.
Mitä järkeä siis on rukoilla, kun Jumala ei tee mitään? Miksi pidät Jumalan sanoina ja tekoina ihmisten sanoja ja tekoja?
Jumalan valtakunta 