Todisteita luomisesta ja sitä vastaan

Todisteita luomisen puolesta tai sitä vastaan

Luettelen asioita, jotka todistavat älykästä suunnitelmaa ja luomista vastaan tai sen puolesta riippuen siitä, keneltä asiaa kysytään ja kuka perusteluja esittää. Kerron sen jälkeen satiirin keinoin, miten Jumalan kieltäjät ja evoluutiouskovat perustelevat kantaansa päinvastaisella tavalla kuin mihin todisteet viittaavat. He tulkitsevat saman evidenssin päinvastoin kuin älykkään suunnitelman ja luomisen kannalla olevat tieteen harjoittajat ja tutkijat.

  • universumi ja maapallo ovat olemassa
  • elämää on syntynyt elottomasta aineesta maapallolle, jolla on sopivat olosuhteet sitä varten
  • yksisoluiset ja monisoluiset eliöt
  • erilaiset lisääntymisjärjestelmät ja lajin kehitysvaiheet alkiosta sukukypsäksi yksilöksi
  • elämän monimuotoisuus ja lajien paljous
  • samanlaiset ja erilaiset biologiset rakenteet ja ominaisuudet
  • monimutkaiset biologiset rakenteet ja ominaisuudet
  • monen eri geenin yhteisvaikutus biologisiin rakenteisiin ja ominaisuuksiin
  • lajien riippuvuus toisistaan ja symbioosi
  • kaikki lajit ovat kaikkina aikoina kokonaan valmiita: keskeneräiset ja toimimattomat rakenteet puuttuvat fossiileista ja nykyään elävistä lajeista
  • niin sanotut (puuttuvat) välimuodot fossiileissa ja nykyään elävissä lajeissa
  • kantamuodon ja siitä kehittyneiden lajien esiintyminen yhtä aikaa maapallolla
  • lajien pysyminen samanlaisina ja lajien muuttuminen
  • biologisten rakenteiden surkastuminen ja eliöiden rappeutuminen (perimän köyhtyminen/ informaation väheneminen)
  • petoeläinten kyky saalistaa ja saaliseläinten kyky puolustautua petoja vastaan
  • lajeja on kuollut sukupuuttoon ja eläimiä kuolee
  • ekosysteemi ja universumi näyttävät suunnitelluilta
  • luonnonlait ja niiden toimivuus/ muuttumaton totuus (kaikki monimutkaiset hienoudet)
  • ihmisen samankaltaisuus ja erilaisuus suhteessa eläimiin ja erityisesti ihmisapinoihin
  • ihmisen vapaa tahto ja moraalinen vastuu; ihmisen moraalinen tietoisuus hyvästä ja pahasta sekä oikeasta ja väärästä, kyky tuntea häpeää ja katumusta ja omantunnon toiminta, kyky etsiä kaiken luojaa ja uskoa häneen, mikä kyky puuttuu eläimiltä, jne.
  • ihmisen kyky oppia mitä kieltä tahansa ja ymmärtää tieteellisiä totuuksia, abstraktioita sekä hengellisiä asioita kuten Jumalaa

Kuten havaitsemme, todistaa ihan kaikki älykästä suunnitelmaa ja luomista vastaan tai sen puolesta riippuen siitä, keneltä asiaa kysymme. Ateistin mielestä kaikki todistaa älykästä suunnitelmaa ja luomista vastaan, mutta teistin ja deistin mielestä sen puolesta. Maailmankuva ja usko määräävät siten sen, miten havaintoja tulkitaan. Jos joku olisi ymmärtäväinen ja objektiivinen, tulisi hän oikeisiin ja totuudenmukaisiin johtopäätöksiin, jotka perustuvat evidenssiin eivätkä oman maailmankuvan mukaisiin ennakko-oletuksiin ja uskoon.

  • universumi ja maapallo ovat olemassa

Jos Jumala olisi olemassa, niin universumia ja maapalloa ei voisi olla olemassa.

  • elämää on syntynyt elottomasta aineesta maapallolle, jolla on sopivat olosuhteet sitä varten

Jos Jumala olisi olemassa, niin elottomasta aineesta ei olisi voinut syntyä elämää (elävää solua/eläviä soluja), eikä maapallolla voisi olla sopivat olosuhteet elämän syntymiselle ja säilymiselle.

  • yksisoluiset ja monisoluiset eliöt

Jos Jumala olisi olemassa, niin ei voisi olla yksi- ja monisoluisia eliöitä.

  • erilaiset lisääntymisjärjestelmät ja lajin kehitysvaiheet alkiosta sukukypsäksi yksilöksi

Jos Jumala olisi olemassa, niin ei voisi olla erilaisia lisääntymisjärjestelmiä ja lajin kehitysvaiheita sukukypsäksi yksilöksi.

  • elämän monimuotoisuus ja lajien paljous

Jos Jumala olisi olemassa, niin elämä ei voisi olla monimuotoista ja lajeja ei voisi olla paljon.

  • monimutkaiset biologiset rakenteet ja ominaisuudet

Jos Jumala olisi olemassa, niin ei voisi olla monimutkaisia biologisia rakenteita ja ominaisuuksia.

  • monen eri geenin yhteisvaikutus biologisiin rakenteisiin ja ominaisuuksiin

Jos Jumala olisi olemassa, niin monet geenit eivät voisi vaikuttaa yhdessä biologisiin rakenteisiin ja ominaisuuksiin.

  • lajien riippuvuus toisistaan ja symbioosi

Jos Jumala olisi olemassa, niin lajit eivät voisi olla riippuvaisia toisistaan ja elää symbioosissa.

  • kaikki lajit ovat kaikkina aikoina kokonaan valmiita: keskeneräiset ja toimimattomat rakenteet puuttuvat fossiileista ja nykyään elävistä lajeista

Jos Jumala olisi olemassa, niin lajit eivät olisi kokonaan valmiita vaan niissä olisi keskeneräisiä ja toimimattomia rakenteita KUTEN SURKASTUMIA, joilla ei ole mitään biologista funktiota.

  • niin sanotut (puuttuvat) välimuodot fossiileissa ja nykyään elävissä lajeissa

Jos Jumala olisi olemassa, niin puuttuvia välimuotoja ei olisi fossiileissa ja kaikki nykyään elävät lajit olisivat välimuotoja kehittyessään uusiksi lajeiksi tai pysyessään samanlaisina niin kuin sellaiset bakteerit, levät, sienet, kasvit ja eläimet, jotka eivät ole muuttuneet lainkaan aikojen saatossa tai ovat muuttuneet vain hyvin vähän (koko ja rakenteiden ulkonäkö vaihtelee).

  • kantamuodon ja siitä kehittyneiden lajien esiintyminen yhtä aikaa maapallolla

Jos Jumala olisi olemassa, niin kantamuoto ja siitä kehittyneet lajit eivät voisi elää yhtä aikaa maapallolla.

  • lajien pysyminen samanlaisina ja lajien muuttuminen

Jos Jumala olisi olemassa, niin lajit eivät voisi pysyä samanlaisina eivätkä lajit voisi muuttua.

  • biologisten rakenteiden surkastuminen ja eliöiden rappeutuminen (perimän köyhtyminen/ informaation väheneminen)

Jos Jumala olisi olemassa, niin biologiset rakenteet eivät voisi surkastua ja lakata toimimasta eivätkä eliöt rappeutuisi (perimä ei köyhtyisi eikä informaatio vähenisi).

  • petoeläinten kyky saalistaa ja saaliseläinten kyky puolustautua petoja vastaan

Jos Jumala olisi olemassa, niin hän ei olisi luonut erikseen saaliseläimiä ja petoeläimiä, eikä olisi antanut niille kykyä saalistaa muita eläimiä ja puolustautua petoja vastaan.

  • lajeja on kuollut sukupuuttoon ja eläimiä kuolee ja maailmassa on kärsimystä

Jos Jumala olisi olemassa, niin lajeja ei kuolisi sukupuuttoon eikä eläimiä kuolisi: edes solut eivät kuolisi, jos Jumala olisi olemassa. Jos Jumala olisi olemassa, niin kärsimystä ei olisi.

  • ekosysteemi ja universumi näyttävät suunnitelluilta

Jos Jumala olisi olemassa, niin ekosysteemi ja universumi eivät näyttäisi suunnitelluilta.

  • luonnonlait ja niiden toimivuus/ muuttumaton totuus (kaikki monimutkaiset hienoudet)

Jos Jumala olisi olemassa, niin ei voisi olla monimutkaisia luonnonlakeja, jotka toimivat ja ovat muuttumaton totuus.

  • ihmisen samankaltaisuus ja erilaisuus suhteessa eläimiin ja erityisesti ihmisapinoihin

Jos Jumala olisi olemassa, niin ihmiset eivät voisi olla samankaltaisia kuin eläimet, eivätkä ihmiset voisi olla erilaisia kuin eläimet.

  • ihmisen vapaa tahto ja moraalinen vastuu; ihmisen moraalinen tietoisuus hyvästä ja pahasta sekä oikeasta ja väärästä, kyky tuntea häpeää ja katumusta ja omantunnon toiminta, kyky etsiä kaiken luojaa ja uskoa häneen, mikä kyky puuttuu eläimiltä, jne.

Jos Jumala olisi olemassa, niin ihmisellä ei olisi vapaata tahtoa eikä hän olisi moraalisesti vastuussa luojalle yhtään mistään. Ihminen toimisi kuin robotti sen ohjelman mukaan, jonka Jumala on ihmiseen asentanut, tai sitten Jumala vaikuttaisi salaisella tavalla jokaisen ihmisen ajatuksen, sanan ja teon sekä tekemättä jättämiset. Jos Jumala olisi olemassa, niin ihminen ei tuntisi häpeää ja katumusta vääryyden tekemisen johdosta eikä hänen omatuntonsa todistaisi häntä vastaan tai hänen puolestaan.

  • ihmisen kyky oppia mitä kieltä tahansa ja ymmärtää tieteellisiä totuuksia, abstraktioita sekä hengellisiä asioita kuten Jumalaa ja moraalinen tietoisuus hyvästä ja pahasta sekä oikeasta ja väärästä, kyky tuntea häpeää ja katumusta ja omantunnon toiminta, kyky etsiä kaiken luojaa ja uskoa häneen, mikä kyky puuttuu eläimiltä, jne.

Jos Jumala olisi olemassa, niin ihminen ei voisi poiketa eläimistä ja olla ylivertainen niihin nähden millään tavalla: ei etenkään älyn ja hengellisen etsinnän kyvyn kautta, joka on johtanut uskontojen syntymiseen ja luomishypoteesin totena pitämiseen kaiken luonnontieteellisen evidenssin ohella.

Jumalan kieltävien on vaikea uskoa luojan olemassaoloon, koska ekosysteemi on luotu elämän ja kuoleman kiertokulkua varten. Se todistaa kuitenkin luomisen puolesta, samoin kuin kärsimys maailmassa. Kaikki tapahtuu Jumalan luoman suunnitelman ja ohjauksen mukaan niissä rajoissa, jotka Jumala on luonnonlaeissa säätänyt ja ekosysteemin toimintaa varten laatinut.

Niin kuin havaitaan, vaikuttaa tutkijan ennalta totena pitämä maailmankatsomus ja usko (paradigma, ajattelumalli) siihen, millä tavalla hän tulkitsee havaintoja ja tieteellistä evidenssiä. Se johtaa erilaisiin johtopäätöksiin ja näkemyksiin, jotka ovat ristiriidassa keskenään. Paradigma vaikuttaa erityisen voimakkaasti agnostikoihin ja ateisteihin, joilla on naturalistinen perusoletus (kaikkeuden ja elämän synnylle/olemassaololle ei ole mitään aineen ulkopuolista selitystä kuten luojaa tai Jumalaa). He tulkitsevat kaiken tukemaan tätä pohjalla vaikuttavaa perusoletusta.

Paradigma vaikuttaa myös eri uskontojen kannattajiin. Nuoren maan kreationistit perustelevat kantansa kirjaimellisella Raamatun tulkinnalla. He tulkitsevat kaiken siten, että se tukee Raamatun kirjaimellista tulkintaa ja heidän totena pitämäänsä ennakko-oletusta. Jos totuus on päinvastainen, kieltävät he tieteellisen evidenssin ja jatkavat sokeasti denialisteina, koska heidän uskontonsa estää heitä näkemästä totuutta vanhemmasta maasta ja universumista kuin mihin he uskovat. Heidän uskontonsa vääristää johtopäätöksiä ja tulkintoja, joita tieteellisestä evidenssistä muodostetaan.

Paradigma vaikuttaa kaikkeen ajatteluun. Otan esimerkin. Lajien perimä on prosentuaalisesti laskettuna hyvin samankaltainen, mutta lajien väliset erot ovat silti hyvin suuria. Naturalisti ja evoluutiouskova painottaa lajien perimän prosentuaalista samankaltaisuutta, mutta vähättelee lajien välisiä suuria eroja. Älykkään suunnitelman ja luomisen kannalla oleva tutkija painottaa lajien välisiä eroja ja selittää perimän samankaltaisuuden järkevällä tavalla (sama tekijä, samat rakennuspalikat eri lajeilla, mutta erot ovat ratkaisevia – eivät samankaltaisuudet). Huomaatko nyt, miten paradigma vaikuttaa siihen, miten havaintoja tulkitaan?

Toin esille asioita, jotka todistavat älykästä suunnitelmaa ja luomista vastaan tai sen puolesta riippuen siitä, keneltä asiaa kysytään ja kuka perusteluja esittää. Samat todisteet tulkitaan eri tavalla oman ennalta totena pidetyn maailmankuvan ja uskon mukaan. Paradigma (ajattelumalli) vaikuttaa kaikkeen tulkintaan.

Jumalan kieltäjien mielestä mikään ei todista älykkään suunnitelman ja luomisen puolesta: kaikki todistaa sitä vastaan. Älykkään suunnitelman ja luomisen kannalla olevat voivat sanoa luottavaisin mielin: kaikki todistaa sen puolesta eikä mikään todista sitä vastaan. Jumala on luonut kaiken, mitä on olemassa, ja siitä on olemassa kiistattomat luonnontieteelliset todisteet. Ei tarvitse muuta kuin katsoa ympärilleen ja tutkia vähän itseään, niin huomaa luojan kädenjäljen kaikkialla maailmassa. Luomakunta todistaa älykkään suunnitelman ja luomisen puolesta. Jumala on luonut viisaudellaan, taidollaan ja voimallaan kaiken, mitä on olemassa. Sitä faktaa ei tarvitse enää lainkaan epäillä.

Naturalismi tieteessä (tieteellinen naturalismi)

Naturalismista sanotaan tieteen termipankissa mm. näin:

Naturalismi

Määritelmä

Näkemykset, joita yhdistää ajatus siitä, että kaikki maailmassa voidaan ymmärtää osaksi luontoa ja että tieteessä ainoat hyväksyttävät metodit ovat luonnontieteissä käytettävät metodit

Selite

Naturalismi on monistinen tieteenfilosofian suuntaus, sillä sen mukaan kaikki maailmassa voidaan ymmärtää osana luontoa ja kaikki voidaan selittää tieteen (joissakin versioissa) luonnontieteiden menetelmien avulla. Samankaltainen näkemys on ollut eräillä menneillä filosofeilla kuten Aristoteleella (384-322 eaa.), Baruch Spinozalla (1632-1677) ja Auguste Comtella (1798-1857), mutta naturalismi siinä muodossa kun sen nykyfilosofiassa tunnetaan kehittyi lähinnä USA:ssa pragmatismin piirissä 1900-luvun alkupuolella. Ryhmä pragmatisteja, kuten John Dewey, Ernest Nagel, Sidney Hook ja Roy Wood Sellars halusivat filosofian lähemmäksi tiedettä ja väittivät, että todellisuus koostuu luonnollisesta eikä siten mitään yliluonnollista tarvitse postuloida.”

http://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:naturalismi

Tieteen tekijät ovat maailmankatsomukseltaan joko naturalisteja tai älykkään suunnitelman ja luomisen kannalla olevia (luoja/ Jumala on luonut kaiken). Naturalismi on luonteeltaan uskonnollinen maailmankuva: se on filosofian suuntaus ja todellisuudessa uskonnollis-filosofinen maailmankuva.

Jokaisen tieteen tekijän ajatteluun ja toimintaan vaikuttaa enemmän tai vähemmän jompi kumpi esitetyistä maailmankuvista ja uskomuksista. Mitä vähemmän ne vaikuttavat, sitä puhtaampaa ja objektiivisempaa tieteen harjoittaminen on. Tiede on itsessään suhteellista ja objektiivista, mutta sen tekijät muuttavat sen luonnetta uskonnollis-filosofiseen suuntaan. Se, kumpaa maailmankatsomusta tieteen tekijä edustaa, määrää tieteen suunnan (mitä tulkintoja ja johtopäätöksiä tehdään).

Naturalismin kannalla olevien fanaatikoiden mielestä mikään muu ei ole tiedettä kuin sellainen tiedeyhteisössä esitetty tutkimus, teoriat, havainnot, tulkinnat, johtopäätökset ja tieteelliset julkaisut, joissa ei asetuta naturalistista perusoletusta vastaan eikä edes kritisoida sitä, puhumattakaan siitä, että päädyttäisiin erilaisiin johtopäätöksiin kuten älykkään suunnitelman ideaan. Koska tällainen lähtökohta ”tieteen” määritelmälle on uskonnollis-filosofinen, ei sillä ole mitään merkitystä.

Koska naturalistinen paradigma (ajattelumalli) on virheellinen, ei naturalistien hallitsemassa tiedeyhteisössä voida löytää totuutta kaikkeuden alkuperästä ja elämän synnystä ja monipuolisuudesta sekä lajien runsaudesta. Luonnontieteet eivät korjaa itse itseään, koska niiden harjoittajat eivät ole objektiivisia (puolueettomia). Totuus voidaan löytää vain siten, että hylätään virheellinen paradigma ja tutkitaan luontoa sekä kaikkeutta objektiivisesti tieteellisin metodein. Mitä vapaampi tutkija on maailmankuvan vaikutuksesta, sitä varmemmin hän löytää totuuden tutkimuksen kohteista.

Naturalismin kannalla olevat ateistit ja agnostikot sekä monet evoluutiouskovat eivät kykene yleensä objektiivisuuteen, mistä syystä he eivät voi löytää totuutta perimmäisistä kysymyksistä. Heidän ennakkoasenteinen ja usein fanaattinen suhtautuminen omaan maailmankatsomukseen ja sen aggressiivinen puolustaminen estävät vuorovaikutteisen ja hedelmällisen keskustelun eri näkemyksen omaavien kanssa. Vain hyvin harvat pystyvät siihen. Moraalisesti alhaisimpien fanaatikoiden kanssa on yleenstä turha jatkaa keskustelua kovin pitkään, koska se ei johda mihinkään hyvään fanaatikoiden itsensä kannalta ja vain harva ulkopuolinen lukija/kuuntelija hyötyy väittelystä.

Hakemistoon

Mainokset
Kategoria(t): Luominen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s