Jumalan kaikkivaltius ja ihmisten kärsimys

Miksi maailmassa on niin paljon kärsimystä? Miksi viattomat ja syyttömät kärsivät? Vaikuttaako Jumala aktiivisesti sen kaiken vai onko kyse sallimuksesta?

Mitä Jumalan kaikkivaltius tarkoittaa ja miten se ilmenee?

Jumala on kaikkivaltias, niin että hän VOI TEHDÄ mitä tahansa järkevää ja ristiriidatonta, mutta hän ei puutu aktiivisesti kaikkiin maailman tapahtumiin ja luotujen olentojen tekemisiin, ajatuksiin tai sanoihin. Jumala on tehnyt ihmisistä ja enkeleistä moraalisesti vastuullisia olentoja hänen edessään, mistä syystä hän antaa ihmisten itse valita hyvän ja pahan sekä oikean ja väärän välillä nähdäkseen, kumman he valitsevat. Näiden valintojen ja tekojen perusteella Jumala voi sitten tuomita oikein ihmisten teot, sanat ja ajatukset sekä tekemättä jättämiset.

Jumala EI VOI TEHDÄ järjettömyyksiä, jotka ovat sisäisesti ristiriitaisia asioita. Jumala ei voi tehdä ympyrää, joka on neliö, tai vanhurskautta, joka on syntiä, tai ihmistä, joka on luonut kaiken, jopa itsensä. Nämä asiat kumoavat toinen toisensa niin että ympyrä ei voi olla neliö, vanhurskaus ei voi olla syntiä ja luotu ihminen ei voi olla kaiken ja itsensä luoja, Jumala. Jumala VOI TEHDÄ siis vain järkeviä ja ristiriidattomia asioita, mutta ei järjettömyyksiä ja sisäisesti ristiriitaisia asioita.

Jumala on säätänyt lait, joiden mukaan maailma toimii: henki, aine, tila ja aika. Jumala ei puutu kovinkaan usein tämän maailman menoon vaan tarkkailee asioita ”etäältä” ja katsoo, mitä tapahtuu ja miten ihmiset käyttäytyvät eri tilanteissa. Jumala ei pääsääntöisesti vaikuta aktiivisesti maanjäristyksiä, tulivuorenpurkauksia, tulvia, maanvyörymiä, meteorisateita, kuivuutta, nälänhätää ja onnettomuuksia, joiden seurauksena ihmiset kärsivät henkilöön katsomatta ja kuolevat pois. Jumala voi vaikuttaa JOSKUS myös näitä, mutta pääsääntöisesti hän antaa asioiden tapahtua niiden luonnonlakien mukaan, jotka hän on säätänyt.

Jumala ei päätä sitä, miten ihmiset elävät ja mitä he tekevät. Jumala on antanut tosin käskyt, joiden mukaan ihmisten tulisi elää syntiä tekemättä, mutta on ihmisten omalla vastuulla, miten he elävät: tottelevatko he Jumalan käskyjä vai eivät. Jopa kirjoitetusta Jumalan laista tietämättömät pakanat tietävät, mikä on oikein ja mikä väärin, mitä on lupa tehdä ja mitä ei ole lupa tehdä, mikä on hyvää ja mikä on pahaa, koska Jumala on antanut heille sisäisen oikeudentajun, omantunnon ja kyvyn tuntea häpeää tai katua, jos he tekevät vääryyttä ja syntiä. (Room 2:12-16) Nämä ihmisen parhaaksi annetut puolustusmekanismit syntiä ja vääryyttä vastaan eivät toimi enää kunnolla sen jälkeen, kun ihminen on valinnut synnin palvelemisen ja paatunut synnin tekemisen vuoksi: kuollut synteihin ja rikoksiinsa. (Matt 6:24; 12:33-37; Room 6:15-23; 11:7; Efe 2:1ss; Kol 2:13)

Jumala ei siis päätä tai määrää sitä, millä tavalla ihmiset käyttäytyvät ja mitä he tekevät ja mitä he ajattelevat ja mitä he sanovat ja mitä he jättävät tekemättä. Niistä asioista päättää ihminen itse. Kun himo on tullut raskaaksi ja synnyttänyt synnin, joka on johtanut hengelliseen kuolemaan, on ihminen sen jälkeen niin heikko, että ei voi vastustaa kiusauksia ja viettelyksiä, ja lankeaa tuon tuostakin syntiä tekemään. (Room 7) Ihmisestä tulee siten paatumisen kautta ylen synnillinen ja voimaton vastustamaan syntiä, niin että hän on synnin palvelija, sen orja. Hän tekee sitä, mitä synti vaatii ja tahtoo sen sijaan, että toteuttaisi sitä hyvää, jota Jumala tahtoo hänen tekevän. Juuri tästä ylen synnillisestä olotilasta Jumala on omat lapsensa vapauttanut antamalla heille pyhän hengen voiman, jossa voimme ahkeroida hyviä tekoja Jumalan kunniaksi ja vastustaa syntiä voittamalla kiusaukset toinen toisensa jälkeen. (Room 6 ja 8; 1Kor 10:13; 2Piet 1:1-11; 1. Joh. 1-5)

Daniel sanoi Jumalasta näin:

”Hän muuttaa ajat ja hetket, hän syöksee kuninkaat vallasta ja korottaa kuninkaat valtaan, hän antaa viisaille viisauden ja taidollisille ymmärryksen.” (Dan 2:21)

Näitä sanoja on käytetty virheellisesti sen väitteen tukena, että jokainen maan päällä elänyt kuningas olisi Jumalan tahdosta valtansa saanut ja asemaansa nimitetty. Tämä ei pidä paikkaansa. Jumala voi halutessaan vaikuttaa voimallaan sen, kenet nostetaan kuninkaaksi ja kuka syöstään vallasta, mutta hän puuttuu näihin valintoihin ja perimysjärjestykseen ani harvoin. Jumala SALLII kenen tahansa diktaattorin ja hirmuhallitsijan nousta valtaan eikä syökse heitä vallasta kuin äärimmäisessä hädässä, jolloin nämä hallitsijat pyrkivät estämään Jumalan suunnitelman tehdä jotakin hänelle sopivaa (esimerkiksi pelastaa joku ihminen tai kansa vihollisen käsistä). Jumalan tahto ei ole toteutunut edes silloin, kun Israelin kuningaskunta jakaantui kahtia Jerobeamin langettua epäjumalanpalvelukseen ja noustua kapinaan kuningas Salomoa vastaan. Tämän seurauksena valtakunta jakaantui kahtia Salomon pojan Rehabeamin hallitessa Israelia. Se ei ollut Jumalan tahto ja suunnitelma, mutta Jumala SALLI sen tapahtua.

Pahasti eksyneet ihmiset eivät ymmärrä sitä, mitä SALLIMUS ja JUMALAN TAHTO sekä SUUNNITELMA ovat. He sekoittavat nämä asiat keskenään, niin että luulevat Jumalan tahtovan synnin tekemistä, kapinaa ja tottelemattomuutta häntä itseään vastaan. He tekevät tällä harhaopillaan Jumalasta saatanan kaltaisen ja jopa pahemman kuin saatana on, sillä heidän mielestään Jumala on synnin alkaja ja sen isä, koska hän on SUUNNITELLUT sen ja TAHTONUT sekä ihmisten että enkelien tekevän syntiä. Se ei ole tietenkään totta, sillä Jumala on ainoastaan SALLINUT syntiin lankeamisen ja SALLII edelleen kaikenlaista vääryyttä harjoitettavan, puuttumatta itse asioiden kulkuun millään tavalla. Siten Jumala voi myös tuomita oikeudenmukaisesti, oikeamielisesti ja oikein ihmisiä heidän tekojensa sekä moraalisten valintojensa mukaan. Jos Jumala vaikuttaisi itse kaiken tahtomisen ja tekemisen, niin hän ei voisi ketään oikeudenmukaisesti tuomita, koska olisi itse syyllinen kaikkeen siihen pahaan, mitä luodut olennot tekevät – osa jopa hänen nimessään niin kuin harhaoppiset nimeltään kristityt tekevät!

Jumala ei tahdo kenenkään eksyvän ja paatuvan synnin tekemisen vuoksi. Jumala SALLII sen tapahtua, koska on tehnyt ihmisistä ja enkeleistä moraalisesti vastuullisia olentoja, jotka vaatii sitten tilille heidän päätöksistään, valinnoistaan ja teoistaan. Jesaja ymmärsi tämän asian, niin että tuskaili oman kansansa paatumisen ja Herrasta eroon joutumisen vuoksi näillä sanoilla:

”Miksi sallit meidän eksyä pois sinun teiltäsi, Herra, ja annoit meidän sydämemme paatua, niin ettemme sinua pelkää? Palaja takaisin palvelijaisi tähden, perintöosasi sukukuntain tähden.” (Jes 63:17)

Eksyneet ja eksyttäjät eivät ymmärrä tällaista yksinkertaista Jumalan sanan opetusta, koska he ovat panneet turvansa valheeseen perustuvaan harhaoppiin, jossa Jumalasta on tehty kaikkiin asioihin aktiivisesti puuttuva ja vaikuttava ja kaikkien kohtalon jo etukäteen määränneen hirviömäisen sadistin, sen sijaan, että hän olisi sellainen asioita ”etäältä” tutkiva tarkkaileva ja kaikkialle näkevä Jumala, joka tuomitsee moraalisesti vastuulliset olennot heidän tekojensa mukaan. Fatalisteilla ei ole yhteyttä pyhässä hengessä meidän taivaalliseen isäämme eli Jumalaan, kaikkivaltiaaseen kaiken luojaan ja hänen poikaansa Jeesukseen kristukseen, mutta meillä Jumalan lapsilla se yhteys on ja me kuulemme, mitä isällä ja pojalla on meille sanottavana. Se, joka ei kuule meitä, ei ole Jumalasta, mutta joka kuulee meitä, on Jumalasta. Näin me erotamme sen hengen, jonka oma itse kukin on.

Viattomien ja syyttömien kärsimys onnettomuuksien ja luonnonkatastrofien yms. seurauksena

Yksi osa-alue tämän aiheen tarkastelussa ovat sairaudet, vammaisuus, onnettomuudet, sodat, murhat, luonnonkatastrofit ja muu sellainen, joiden vuoksi ”viattomat” ihmiset kärsivät suunnatonta kipua ja tuskaa, ja kuolevat ilman omaa syytään. Raamatun mukaan tämä kaikki näyttäisi olevan Aatamin synnin teon seurausta, mutta opetusta saanut tietää Jumalan luoneen eliöt elämän ja kuoleman kiertokulkua ajatellen, sitä varten. Solut kuolevat alkaen mikrobeista isompiin eliökokonaisuuksiin ja ne on luotu sellaisiksi sen sijaan, että ne olisivat muuttuneet kuolevaisiksi Aatamin syntiin lankeemuksen vuoksi.

”Synnin palkka on kuolema” vain ihmistä koskien, ei muuta luomakuntaa ajatellen, sillä se on luotu elämän ja kuoleman kiertokulun varaan. Jumala teki alussa elottomasta aineesta eläviä olentoja ja eläviä organismeja, mutta ne oli säädetty jo alusta asti kuolemaan, niin että elävät olennot käyttävät hyväkseen kuolleista vapautuvan energian. Peto- ja saaliseläimet ovat Jumalan luomistyön tulosta, eivät saatanan ja ihmisen lankeemuksen seurausta. Näin siis opetuksesta osalliset uskovat. Muut luulevat, että Jumala loi alussa kaikista eliöistä mikrobeista ja yksittäisistä soluista alkaen ikuisesti eläviä, mutta niistä tuli kuolevaisia Aatamin lankeemuksen jälkeen, sen vuoksi.

Sitten ovat tarkastelun alla luonnonkatastrofit ja onnettomuudet yms. Eksyneet luulevat, että Jumala vaikuttaa sen kaiken puuttumalla aktiivisesti tilanteisiin sen sijaan, että olisi säätänyt alussa luonnonlait, joiden mukaan näitä tapahtuu. On tietysti totta, että Jumala voi puuttua asioihin ja toimia vastoin luonnonlakeja, mutta se on erittäin harvinaista. Jumala ei yleensä liikauta sormeaankaan, kun sallii katastrofien tapahtua ja aiheuttavan kärsimystä sekä kuolemaa ihmisille ja kaikkialla luomakunnassa. Samaa voidaan sanoa sairauksista ja vammaisuudesta. Jumala ei niitä aktiivisesti aiheuta, mutta sallii niitä olevan ihmiskunnan riesana ja samoin myös muun luomakunnan osana.

Eksyneet ajattelevat siis sillä tavalla, että Jumala toimii koko ajan aktiivisesti luomakunnassa ja aiheuttaa suunnatonta kärsimystä omilla toimillaan ihmiskuntaa vastaan. Opetuksesta osalliset tietävät, että Jumala SALLII sen kaiken tapahtuvan, mutta ei vaikuta sitä puuttumalla aktiivisesti luonnonlakeihin ja luotujen käytökseen. Eksyneiden kuva Jumalasta muistuttaa siten täysin saatanaa, mutta opetusta saaneet ymmärtävät sen, että Jumalassa ei ole mitään pimeyttä eikä hän saata vääryyttä tai syntiä tehdä. Eksyneiden mielestä Jumala on synnin isä ja sen alkaja, koska on luonut syntisiä olentoja kuten saatanan ja hänen kanssaan langenneet enkelit sekä ihmisen. Eksyneet luulevat siis niin, että Jumala teki saatanasta ja ihmisistä syntisiä sen sijaan, että näistä tuli syntisiä oman valintansa ja itse tekemänsä synnin seurauksena.

On totta, että Jumala on tehnyt enkeleistä ja ihmisistä sellaisia olentoja, joilla on mahdollisuus nousta kapinaan Jumalaa vastaan ja olla tottelematta häntä, joutua harhaan ja tehdä syntiä. Jumala ei kuitenkaan vaikuta synnin tekemistä eikä pakota ketään siihen. Jumala on tehnyt enkeleistä ja ihmisistä rajoitetusti vapaita olentoja, niin että he voivat valita hyvän ja pahan välillä. Eivät suinkaan kaikki olennot ole valinneet syntiä ja tottelemattomuutta. Tästä ovat esimerkkeinä Jumalan enkelit kuten Miikael ja Gabriel, jotka eivät ole tehneet koskaan syntiä eivätkä sitä ilmeisesti koskaan tee. Paras esimerkki on kuitenkin ihminen kristus Jeesus, joka ei tehnyt syntiä eikä tee syntiä, vaikka hänellä olisi siihen samanlainen mahdollisuus kuin ensimmäisellä Aatamilla ja saatanalla sekä langenneilla enkeleillä.

Jeesus kristus on meille esikuva siitä uudesta ihmistyypistä, jollaisia me jo nyt ”sikiöinä” tässä maailmassa olemme, mutta muutumme vasta ruumiin ylösnousemuksessa ja Kristuksen tulemuksessa täydellisesti hänen kaltaisikseen. Tämä uusi ihmistyyppi on se ”Jumalan kaltainen” täydellinen ”Jumalan kuva”, jollaiseksi Jumala ihmisen alussa loi ja jollaiseksi Jumala on meidät muuttava. (1Moos 1:26-27; 2Kor 4:4, 1Joh 3:2) Aatamissa oleva Jumalan kuva turmeltui lihan heikkouden vuoksi, sillä hän oli sielullinen, mutta hengestä syntynyt uusi luomus ja uusi Jumalan ihminen ei lankea enää koskaan, koska on täysin Jumalan kaltainen ja hänen kuvansa, mitä synnittömyyteen tulee. Se ihminen on taivaasta, mutta Aatamin jälkeläiset ovat tästä maailmasta, kun elävät erossa Jumalasta ja kun heissä ei ole Jumalan pyhää henkeä.

On kiistaton tosiasia, että Jumala sallii ihmisille kärsimystä ilman näiden omaa syytä siihen. Moni lapsi syntyy vammaisena tai sairaana eivätkä kaikki ole edes kelvollisia elämään. Osa kaksosten alkioista ei kehity ikinä ihmiseksi asti vaan jää ikään kuin loiseksi sisaruksensa sisälle: sellainen ei ole ihminen, joka olisi Jumalan kuvaksi luotu. Sitten on monella tavalla syntymästä asti vammaisia ihmisiä, jotka eivät opi ikinä puhumaan tai kommunikoimaan ihmisten kielellä. On myös monia tuskallisia sairauksia ja vammaisuutta, johon ihmiset eivät ole itse syypäitä.

Jumala SALLII tämän kaiken tapahtua, mutta ei vaikuta sitä aktiivisesti puuttumalla asioihin voimallaan. Kaikki tämä tapahtuu niiden lainalaisuuksien ja luonnonlakien mukaan, jotka Jumala on alussa säätänyt. Haitalliset mutaatiot ja vammaisuus ja sairaudet ovat siten kylläkin Jumalan luomistyön ja luonnonlakien seurauksena syntyneet, mutta eivät Jumalan aktiivisesti vaikuttamia muutoksia alkuperäiseen säädökseen ja luonnonlakeihin.

Voidaan toki sanoa, että paholainen vaikuttaa näitä haitallisia ja vahingollisia muutoksia, jotka aiheuttavat kärsimyksiä ihmisille ja muille luoduille, mutta on hyvin kyseenalaista, onko saatanalla luomisen voimaa ja kykyä, niin että hän saisi eliöt käyttäytymään ja muuntumaan sillä tavalla kuin ne ovat käyttäytyneet ja muuntuneet aikojen saatossa. Tarkoitamme tällä lajin sisäistä muuntumista, emme evoluutioteorian mukaisia satuja.

Myös luonnonkatastrofit voidaan panna paholaisen syyksi, mutta tokkopa sekään on totta. Sää ja luonnonilmiöt ovat tieteellisesti tutkittavia asioita, joihin Jumalan säätämät luonnonlait vaikuttavat. Myrskyihin ja helteeseen ei tarvita paholaista tai Jumalaa vaikuttamaan niiden syntyä aktiivisesti. Niiden syntymiseen riittää aivan hyvin se, että Jumala on säätänyt alussa luomisen yhteydessä ne luonnonlait, joiden mukaan säät vaihtelevat ja maailmassa tapahtuu mullistuksia, maanjäristyksiä, tulivuorenpurkauksia, tulvia, maanvyörymiä, tsunameja ja muita luonnonkatastrofeja.

Myös meteorisateet ovat seurasta näistä luonnonlaeista sen sijaan, että Jumala tai paholainen vaikuttaisi ne aktiivisesti omalla toiminnallaan. Toki on poikkeuksia, jolloin Jumala voi muuttaa sääolosuhteita ja saada aikaan luonnonkatastrofeja puuttumalla asioihin aktiivisesti, mutta ne ovat hyvin harvinaisia tilanteita ja niitä tapahtuu jonkin verran ennen Kristuksen toista tulemusta. Historiassa tapahtuneilla katastrofeilla ei ole useimmiten mitään tekemistä Jumalan toiminnan kanssa muuten kuin että ne tapahtuvat Jumalan luomien luonnonlakien puitteissa ja niiden mukaan.

Jumala kärsimyksen ja kuoleman aiheuttajana

On kiistaton totuus, että monet ihmiset kärsivät ilman omaa syytä suunnattomasti (vammaisuus, sairaudet, onnettomuudet, luonnonkatastrofit, rikosten uhrit, uskontojen uhrit). Itse asiassa kuolema ja ruumiin maatuminen (katoaminen) on Raamatun mukaan Jumalan säätämä rangaistus Aatamin tekemästä synnistä. (1Moos 2:15-17; 3:17-19) Kuolemaa edeltää usein pitkällinen sairaus ja kipu, sillä tämä kuoleman ruumis on rappion tilassa ja kärsii moninaisista vaivoista. Kukaan ei ole niistä vapaa ja täysin suojassa.

Jumala on siis itse säätänyt ihmisten osaksi paljon kärsimystä ja kuolemaa, vaikka kaikki ihmiset eivät ehdi edes syntiä tehdä ennen kuolemaansa. Myös vauvat kärsivät syntyperäisistä sairauksista ja voivat kuolla, vaikka eivät ole itse syntiä tehnyt. Jumala rankaisee heitä siten Aatamin tekemän synnin vuoksi, mutta se rangaistus ei ole välttämättä ikuinen kuolema, koska myös vauvat voivat nousta ylös iankaikkiseen elämään, jos se on Jumalan tahto. Sitä emme kuitenkaan tiedä, joten jätämme sen asian avoimeksi.

Jos Jumala on kaikkivaltias, niin kuin uskotaan hänen olevan, pitäisi ihan ensin tietää se, mitä sanalla ”kaikkivaltias” tarkoitetaan Raamatun kirjoituksissa. Selitinkin sitä aiemmin, niin että Jumala voi tehdä mitä tahansa hän tahtoo, kunhan se on loogisesti järkevää eikä sisäisesti ristiriitaista. Jumala ei voi tehdä esimerkiksi neliönmuotoista ympyrää, vanhurskasta syntiä tai ihmistä, joka olisi luonut itsensä ja koko maailman.

Jumala voi kuitenkin tehdä hyvää ja pahaa sen mukaan, miten hän on itse päättänyt tehdä suhteessa ihmisiin ja luomakuntaan. Raamatun mukaan Jumala on surmannut ja tuhonnut lukuisan määrän ihmisiä eri aikakausina. Jumala on myös käskenyt Israelin kansaa surmata sen viholliset ja rikolliset kansan keskuudesta. Jumala on osoittanut siten olevansa hyvin ankara koston Jumala, joka rankaisee ihmisiä heidän tekojensa mukaan, jos he eivät muuta tapojaan ja käytöstään.

Rankaisun kohteeksi joutuvat silloin myös lapset, naiset ja vanhukset, jotka kuuluvat jumalattomia tekoja tekeviin kansoihin. Nämä uhrasivat mm. esikoislapsensa epäjumalille ja tekivät paljon muitakin kauheita asioita, joten pidän hyväksyttävänä näiden kansojen hävittämisen maan päältä. Jos lapset olisi jätetty eloon, niin he olisivat jatkaneet vanhempiensa perinnettä niin kuin esimerkiksi äärimuslimit yhä vielä tekevät tappaessaan vääräuskoisia ja pyrkiessään maailman herruuteen.

Jumala ei ole kuitenkaan kaikkien onnettomuuksien ja kärsimysten takana siten, että olisi aiheuttanut ne itse puuttumalla asioihin ja luonnon kulkuun. Kun M/S Estonia upposi vuonna 1994, niin Jumalalla ei ollut siihen tapaukseen osuutta eikä arpaa. Kun tsunami tappoi vuonna 2004 ihmisiä tuhatmäärin, ei se ollut Jumalan teko. Kun sodat syttyvät, eivät nekään ole yleensä Jumalan aiheuttamia. Jumala SALLII sen kaiken tapahtua, sillä hän ei estä ihmisiä ja enkeleitä syntiä tekemästä. Jumala ei estä myöskään luontoa toimimasta luonnonlakien mukaan pois lukien ne harvat tapaukset, jolloin hän niin on tehnyt ja on yhä vielä tekevä ennen Kristuksen tulemusta.

Jumala on siis passiivinen suhteessa luotuihin olentoihin ja tarkkailee heitä, miten heidän käy ja mitä he tekevät. Tällä tavalla luodut olennot ovat moraalisesti vastuullisia teoistaan ja valinnoistaan Jumalan edessä. Jumala ei vaikuta heissä synnin tekemistä, mutta vetoaa heihin, että he eivät tekisi syntiä (käskyt, neuvot, ohjeet, rohkaisu, lohdutus, voiman antaminen, jne.). Jumala ei ole siten samanlainen kuin saatana on. Saatana on synnin isä ja valehtelija ensimmäisestä lankeemuksestaan asti ja hän eksyttää ihmisiä syntiä tekemään. Jumala ei sitä saatanassa vaikuta eikä myöskään ihmisissä, mutta Jumala SALLII heidän tekevän syntiä ja eksyttävän muita ja villitsevän muitakin synnin tekemiseen.

Näin siis Raamatun oikean tulkinnan ja Jumalalta saadun ymmärryksen mukaan.

Sitten on niitä henkilöitä, joiden mielestä Jumala itse vaikuttaa aktiivisesti luoduissa synnin tekemistä ja sen tahtomista. He tekevät Jumalasta synnin isän ja alkajan. Heidän mielestään Jumala on siten pahempi kuin saatana, koska Jumala on ensin luonut ne olennot, jotka sitten tekevät syntiä hänen vaikutuksestaan. Raamatun mukaan näin ei tapahtunut, sillä sekä saatana että Aatami olivat puhtaita ja vanhurskaita ennen lankeemustaan syntiin. Heistä tuli syntisiä vasta synnin tekemisen jälkeen, ei ennen sitä.

Muista se, että Jumalan enkeleistä vain 1/3 on langennut, mutta loput 2/3 eivät ole langenneet. Esim. Miikael ja Gabriel eivät ole tehneet koskaan syntiä, eivätkä tee. Ihmisistä Jeesus kristus, Nasaretilainen, ei tehnyt syntiä, emmekä mekään syntiä enää tee, kun tulemme ylösnousemuksessa hänen kaltaisekseen, täydellisiksi Jumalan kuviksi ja Jumalan kaltaisiksi. Huomaa, että meistä ei tule isän vertaisia Jumalia, kun olemme Kristuksen kaltaisia. Me olemme silloin samanlaisia ihmisiä kuin Jeesus on täydellisenä Jumalan kuvana ja hänen kaltaisenaan (Jeesus on siis ihminen, ei Jumala).

Jumalan tahto Jeesuksen kärsimyksessä ja kuolemassa

Niin kuin Raamatusta käy ilmi, on Jumala itse kärsimyksen ja kuoleman takana siinä mielessä, että hän on säätänyt Aatamin synnistä rangaistukseksi ruumiin kuoleman ja maatumisen. (1Moos 2:15-17; 3:17-19) Hengellinen kuolema synteihin ja rikoksiin on asia erikseen (Efe 2:1-5; kol 2:13; Room 7:7-14), mutta ruumiin kuolema ja katoaminen maatumisen kautta on kirjaimen tasolla selvästi Jumalan säätämä rangaistus Aatamin tekemästä synnistä. (vrt. Room 5:10-21)

Tästä kadotustuomiosta ovat osallisia kaikki ihmiset vauvasta vaariin: myös vauvat ja sikiöt voivat kuolla, koska Aatami teki syntiä ja se koitui kadotustuomioksi koko ihmiskunnalle. Onneksemme Jeesus kristus on voittanut kuoleman vanhurskaudellaan, niin että Jumalan herätettyä hänet kuolleista saamme mekin elää ikuisesti hänen armostaan, jos uskomme sovituksen sanan ja pysymme uskossa vahvoina loppuun saakka. (Kol 1:15-23; 1Kor 15; 2Tim 1:8-11; Hebr 2:5-18; 3:12-14; 5:4-11; 13:20-21)

Ruumiin kuolemaa edeltävät usein moninaiset sairaudet ja vaivat, sillä meidän ruumiimme on alennustilassa (rappeutumassa) ja Paavali sanoo sitä ”kuoleman ruumiiksi”. (Room 7:24; Fil 3:20-21) Kaikki tämä ruumiillinen vaiva on siten Jumalan säätämä rangaistus, joka koskee koko ihmiskuntaa. Jumala on siten ruumiin kärsimyksen ja kuoleman takana, sen aiheuttaja, mikä kertoo osaltaan hänen ankaruudestaan ja hirmuisuudestaan syntiä tekevää ihmiskuntaa kohtaan.

Jumala ei ole kuitenkaan pelkästään rangaistusta tahtova koston Jumala vaan hän on myös rakastava isä luoduilleen ja tahtoo meidän parastamme. (Luuk 6:35; Apt 14:15; Snj 2:24-25) Jumala on antanut ja antaa ihmisille mahdollisuuden palvella joko vanhurskautta tai syntiä, Jumalaa tai saatanaa. Se, kumpaa ihminen palvelee, vaikuttaa sitten hänen ikuiseen osaansa Jumalan tuomitessa meitä tekojemme mukaan. (Room 2:12-16; 6:15-23; 2Kor 5:10; Ilm 20:10-15)

Jumala tuomitsee meidät tekojemme mukaan ja on antanut käytännössä tuomiovallan pojalleen Jeesukselle kristukselle, Nasaretilaiselle, joka on ihminen tuomitessaan isän tahdon mukaan eläviä ja kuolleita ja hallitessaan iankaikkisena kuninkaana tulevaa maailmaa. (Joh 5:27-30; Apt 17:22-31; Psa 45; 2; Hebr 1-2; Ilm 22:16; 2Sam 7:8-16, jne.) Jeesus on kerran ihmiseksi synnyttyään iankaikkisesti ihminen eikä ole muuttunut Jumalaksi tai enkeliksi. Kristus on Jumalan kuva ja Jumalan kaltainen, aivan niin kuin täysin synnitön ihminen on. (1Moos 1:26-27; 2Kor 4:4) Jumalan lapsista on tuleva hänen kaltaisiaan, kun hän ilmestyy. (1Joh 3:2; Room 8:17-31)

Jumala on siis itse ihmisten kärsimysten ja kuoleman takana, koska on säätänyt ne rangaistukseksi Aatamin tekemästä synnistä. Käytännössä hän ei kuitenkaan osallistu kovin usein itse aktiivisesti ihmisten piinaamiseen sairauksilla ja onnettomuuksilla. Hän tekee sen joskus aivan erityisissä tapauksissa, mutta useimmiten hän katsoo ”etäältä”, miten ihmisten käy heidän ollessaan tämän pahan maailman ja sen luonnonlakien armoilla. Jumala SALLII kaiken pahan tapahtuvan, mutta ei vaikuta sitä itse puuttumalla aktiivisesti asioiden kulkuun.

Vammat, sairaudet ja kulkutaudit syntyvät ja etenevät niiden luonnonlakien mukaan, jotka Jumala on luonut. Luonnonkatastrofit seuraavat samaa kaavaa. Ihmiset ja pahuuden henkiolennot toimivat oman tahtonsa ja mielensä mukaan, kun tekevät kaikenlaista pahaa ja eksyttävät jopa valittuja syntiä tekemään. Jumala ei vaikuta sitä heissä, mutta SALLII sen tapahtuvan. (Job 1-2) On siis ero sillä, mikä on Jumalan TAHTO ja SUUNNITELMA, ja mitä Jumala SALLII tapahtua.

Jos joku sanoo Jumalan TAHDOKSI ja SUUNNITELMAKSI vaikuttaa ihmisissä ja enkeleissä synnin tekemistä, niin hän tekee Jumalasta saatanaa pahemman olennon. Samaa voi sanoa jokaisesta, joka sanoo, että synnin tekeminen on oikein ja se on Jumalan tahto luotuihin nähden. Vaikka Jumala on kääntänyt ihmisten tekemän synnin vanhurskaiden voitoksi, kun herätti Jeesuksen kuolleista, niin se ei tee näiden ristiin naulitsijoiden ja sitä vaatineiden ihmisten syntiä tekemättömäksi tai muuta sitä vanhurskauden tekemiseksi.

Jeesuksen kavaltanut Juudas Iskariot ja juutalaiset tekivät syntiä tappaessaan kirkkauden herran. Samoin tekivät syntiä kaikki, jotka pilkkasivat Jeesusta ja hyväksyivät hänen surmaamisensa. Synnin tekeminen ei ole koskaan Jumalan tahto eikä hän vaikuta sitä kenessäkään luodussa. Jumala ei tahtonut, että ihmiset naulitsivat Jeesuksen ristille ja tappoivat hänet, mutta hän tiesi, että he tulevat niin tekemään. Jumala käytti tätä edeltä tietämistä ja tulevaisuuden näkemistä hyväkseen laatiessaan pelastussuunnitelman.

Jeesuksen ei olisi tarvinnut antaa itseään uhriksi ristille, kuolemaan puolestamme syntiemme sovitukseksi ja lunastukseksi. Hänellä oli ihmisenä valta päättää, suostuisiko hän siihen vai ei. Hän kysyi tätä asiaa isältään Jumalalta Getsemanen puistossa ennen vangituksi tuloaan. (Matt 26:39-44) Isän tahto oli se, että Jeesus suostuisi kuolemaan puolestamme, sillä hän oli suunnitellut pelastavansa kaikki valitut Jumalan lapset herättämällä Jeesuksen ylös kuolleista.

Kun Jeesus antoi itsensä alttiiksi kuolemaan puolestamme ja lunnaiksi sielujemme edestä, niin isän tahto toteutui. Jumala tahto oli se, että Jeesus suostuu vapaaehtoisesti kärsimään ja kuolemaan puolestamme. Jumalan tahto ei ollut kuitenkaan se, että  juutalaiset vaativat Jeesuksen kuolemaa ja antoivat hänet pakanoiden kätten kautta ristille naulittavaksi. Juutalaiset tekivät siinä syntiä samoin kuin Juudas Iskariot kavaltaessaan herran.

Näemme tästä, että Jumala voi kääntää ihmisten tekemän synnin voitoksemme, mutta ei vaikuta kenessäkään ihmisessä tai enkelissä synnin tekemistä. Jumala ei tahdo sitä, että ihmiset tai enkelit tekevät syntiä. Jumala käänsi Kristuksen tapauksessa sallimansa juutalaisten synnin palvelemaan valittuja meidän iankaikkiseksi parhaaksemme. Jumala ei tahtonut kuitenkaan sitä, että juutalaiset tekisivät syntiä. Joka väittää muuta, on eksynyt ja joutuu tilille sanoistaan herran edessä hänen tulemuksessaan.

Onko Jumala läsnä kaikkialla?

Raamatun mukaan voidaan sanoa, että Jumala on läsnä kaikkialla, mutta hänen läsnäolonsa on hengen kautta asioiden näkemistä pikemmin kuin sitä, että Jumala olisi fyysisesti läsnä jokaisessa maan kolkassa. Jumala on henki, joka ei voi olla aineellisesti läsnä, mutta voi asua henkensä kautta ihmisen ruumiissa, joka on pyhän hengen temppeli, Jumalan temppeli. (Joh 4:24; 1Kor 3:16-17) Daavid kirjoitti Jumalan läsnäolosta ja kaikkialle näkemisestä näin:

Psalmit:
139:7 Minne minä voisin mennä, kussa ei sinun henkesi olisi, minne paeta sinun kasvojesi edestä?
139:8 Jos minä taivaaseen nousisin, niin sinä olet siellä; jos minä tuonelaan vuoteeni tekisin, niin katso, sinä olet siellä.
139:9 Jos minä kohoaisin aamuruskon siivillä ja asettuisin asumaan meren ääriin,
139:10 sielläkin sinun kätesi minua taluttaisi, sinun oikea kätesi tarttuisi minuun.
139:11 Ja jos minä sanoisin: ”Peittäköön minut pimeys, ja valkeus minun ympärilläni tulkoon yöksi”,
139:12 niin ei pimeyskään olisi sinulle pimeä: yö valaisisi niin kuin päivä, pimeys olisi niin kuin valkeus.
139:13 Sillä sinä olet luonut minun munaskuuni, sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa.
139:14 Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti; ihmeelliset ovat sinun tekosi, sen minun sieluni kyllä tietää.
139:15 Minun luuni eivät olleet sinulta salatut, kun minut salassa valmistettiin, kun minut taiten tehtiin maan syvyyksissä.
139:16 Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennen kuin ainoakaan niistä oli tullut.

Paavali puhuu erityisesti Jumalan läsnäolosta henkenä ihmisen ruumiissa, kun sanoo:

”…yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.” (Efe 4:6)

Raamatun ilmoittama Jumala poikkeaa hyvin paljon panteismista, jonka mukaan Jumala on yhtä kuin kaikkeus. Raamatun mukaan kaikkeus on Jumalan luoma, mutta se ei ole Jumala itse. Jumala kylläkin näkee kaikkialle ja voi toimia kaikkialla henkensä kautta, mutta kaikkeus ei ole yhtä kuin Jumala. Raamatun mukaan luotujen ja kaikkeuden palvominen on syntiä, sillä vain luojaa eli meidän taivaallista isäämme on lupa palvoa kaiken olevaisen luojana ja Jumalana.

Jotkut pakanat ovat uskoneet, että Jumala on läsnä kaikkialla materiassa, aineellisessa olomuodossa. Pahiten eksyneet ovat ajatelleet niin, että Jumala on yhtä kuin jokin aineellinen esine, jumalankuva tai luotu olento. He ovat palvoneet luotuja olentoja ja elottomia luontokappaleita tai ihmiskäden tekeleitä jumalanaan. Tähän on päädytty, kun on luultu Jumalan olevan ruumiillinen olento.

Jumala ei ole ruumiillinen olento, joka on lihaa ja luuta ja verta niin kuin Jeesuksella oli ihmisenä maan päällä. Jeesus ei ole Jumala ihmisen ruumiissa vaan hän on täysi ihminen: kokonaan Jumalasta erillinen luotu olento, joka sai alkunsa äitinsä Marian kohdussa. Sitä ennen Jeesus ei ollut olemassa henkenä eikä missään muodossa, koska ihminen saa alkunsa äitinsä kohdussa Jumalan antaessa elämän ihmisalkiolle, joka äidin kohdussa kehittyy ja syntyy aikanaan lapseksi.

Joillakin ihmisillä on hyvin merkillisiä ajatuksia Jumalasta. He luulevat, että Jumala on se elävä olento, jossa hän asuu henkenä tai antaa elämän hengen sille olennolle. Sen näkemyksen mukaan jokainen Jumalan lapsi on yhtä kuin Jumala, koska Jumala on pannut meihin henkensä asumaan ja asuu meissä henkenä. Saman kaavan mukaan myös Jeesus kristus on Jumala, koska Jumala asuu hänessäkin henkenä. Me tiedämme kuitenkin sen, että Jeesus kristus, Nasaretilainen, on ihminen niin kuin mekin, mutta hän ei tehnyt syntiä, toisin kuin me. Sen vuoksi hän on ihmisenä aivan erityinen ja onhan hän vielä toistaiseksi ainoa, jonka Jumala on herättänyt kuolleista ja antanut hänelle katoamattoman ja kuolemattoman kirkastetun ruumiin.

Ajattelepa sitä, jos Jumala olisi se olento tai eloton luontokappale, jossa hänen henkensä on (asuu): Jumala olisi se olento, jossa on Jumalan sille antama elämän henki. Jos joku tahtoisi tappaa Jumalan, niin siihen riittäisi kärpäsen tappaminen, koska se kärpänen olisi Jumala! Me tiedämme, että saatana on kärpästen herra, mutta Jumala ei ole kärpänen eikä myöskään saatana ole Jumala. Eksyneet sielut eivät ymmärrä edes sitä asiaa, miten Jumala asuu henkenä omissa lapsissaan ja antaa kaikille luoduille hengen, elämän ja kaiken, mutta luodut olennot eivät ole Jumala eikä kaikkeus ole yhtä kuin Jumala. (Apt 17:22-31; 1Joh 3:24-4:16)

Lukemista

Hakemistoon

Advertisements
Kategoria(t): Oppi. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.