Mikä on ihminen?

Mikä on ihminen? Onko Jeesus kristus ihminen? Onko Jeesus kristus vain ihminen, mutta ei mitään muuta? Miten Jeesus kristus voisi olla ihminen ja jotakin muuta, olematta kaksi eri olentoa tai olevaista?

Ihminen on luotu olento, joka on kokonaan eri olevainen kuin Jumala. Ihminen ei ole samaa iankaikkista olemusta Jumalan kanssa ilman elämän alkua, eikä ihminen ole ollut luomassa tätä maailmaa yhdessä Jumalan kanssa. Ihmisellä on elämän alku äitinsä kohdussa, jota ennen häntä ei ole ollut olemassa. Kun sovitat tätä totuuden sanaa ihmiseen kristukseen Jeesukseen, niin ymmärrät sen, kuka ja mikä hän on. Vapaudut katolisista taruista ja pelastut uskomalla evankeliumin sen alkuperäisessä muodossaan.

Voit lukea alkuperäistä evankeliumia Apostolien teoista sen mukaan kuin apostolit ovat alun perin evankeliumia julistaneet. Myös kolme ensimmäistä evankeliumia kertovat enimmäkseen väärentämättömän totuuden Jumalasta ja Jeesuksesta niin kuin myös valtaosa muista Raamatun kirjoituksista ihan kirjaimen perustasolla. Niissä ei puhuta mitään Jeesuksen olemisesta Jumalan tykönä ennen kuin hän syntyi ihmiseksi. Jeesus kuvataan evankeliumissa pelkästään ihmisenä, joka sai isältään pyhän hengen ja jota kutsutaan Jumalan pojaksi sekä herraksi ja kristukseksi. Sanaa ”kristus” on käytetty Raamatussa pelkästään ihmisestä, ei koskaan enkeleistä tai Jumalasta itsestään.

Tämä ihminen kristus Jeesus kuoli vapaaehtoisesti Golgatan ristillä syntiemme sovitukseksi ja sielujemme lunastukseksi, isämme Jumalan tahdon mukaan. Tämän ihmisen kristuksen Jeesuksen on Jumala, meidän taivaallinen isämme, herättänyt ylös kuolleista ja pelastanut ikuiselta kuolemalta. Tämän ihmisen kristuksen Jeesuksen on Jumala korottanut kaikkien luotujen herraksi ja kaiken pääksi seurakunnalle. Tämä ihminen kristus Jeesus on saanut isältään vallan herättää kuolleita ja tuomita luotuja heidän tekojensa mukaan. Tämä on sitä alkuperäistä Jeesuksen kristuksen evankeliumia, joka voi pelastaa sieluja, mutta katoliset tarut eivät sitä voi tehdä.

Jumalan sanat eivät voi kumota itse itseään. Jos jotkut kirjoitukset sen tekevät, niin ne eivät ole Jumalan hengen vaikutuksesta syntyneitä. Me erotamme Jumalan sanan juuri siitä, että se pysyy aina totuudessa. Valheen hengen vaikutuksesta syntyneet kirjoitukset eivät pysy totuudessa vaan vääristävät ja muuttavat sitä. Näin on esimerkiksi Matteuksen evankeliumin lopun lähetyskäsky, jonka katoliset isät ovat väärentäneet kolmiyhteisen jumalan opin tueksi. He ovat lisänneet sinne käskyn ”kastaa Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”. (Matt 28:19) Alkuperäisessä tekstissä ei ole kastekäskyä vaan siinä Jeesus käskee tehdä kaikista kansoista opetuslapsia hänen nimessään ja näitä opetuslapsia tulee sitten opettaa pitämään kaikki se, mitä hän opetti apostoleille.

”Mentyänne kaikkeen maailmaan tehkää kaikista kansoista opetuslapsia minun nimessäni opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää.” (Eusebiuksen kirkkohistorian mukainen versio kohdasta Matt 28:19…)

Jos Raamatussa on kohtia, jotka eivät tunnusta Jumalan poikaa Jeesusta ihmiseksi (lihassa tulleeksi kristukseksi), niin ne ovat väärennöksiä tai virhetulkintoja. Raamattu on tarkoitettu ymmärrettäväksi siten, että myöhemmät kirjoitukset tukevat ja vahvistavat aiempaa Jumalan sanan ilmoitusta, mutta ne eivät saa kumota sitä. Kun kirjoitukset avautuvat Jumalan hengen opettamalla tavalla ymmärrykselle, niin tunnustamme silloin Jeesuksen kristuksen ihmiseksi, jonka Jumala on herättänyt ylös kuolleista ja korottanut meidän herraksemme sen jälkeen. Tätä ihmistä on sanottu parissa Raamatun kohdassa ”jumalaksi” niin kuin muitakin israelilaisia, jotka hallitsevat ja tuomitsevat kansaa Jumalan sanan kautta tai toimivat Jumalan lähettäminä sanansaattajina. (2Moos 4:16; 7:1; 21:6; 22:8-9; 1Sam 2:25; Psa 82:1, 6)

Jeesus kristus on samalla tavalla ”herra” ja ”jumala” kuin nämä ihmiset ja se Herran enkeli, joka puhui Moosekselle kasvoista kasvoihin. (Joh 10:25-38; 2Moos 3:1-14; 6:2-3; 23:20-23; 5Moos 34:10) Stefanus erottaa tämän enkelin ja Jeesuksen kristuksen selvästi toisistaan, kun puhuu hänet kivittäneille juutalaisille. (Apt 7:30-40) Se enkeli ennusti tulevasta Mooseksen kaltaisesta profeetasta, mutta ei ollut itse se profeetta: se enkeli ei ollut Jeesus kristus, mutta se enkeli ennusti Jeesuksesta, joka oli syntyvä Israelin kansan keskuuteen. (5Moos 18:15-18; Apt 3:19-26) Tästä profeetasta tulisi se iankaikkinen kuningas, jonka valtakunnalla ei pitäisi loppua oleman, koska hän elää iankaikkisesti sen jälkeen, kun Jumala on herättänyt hänet ylös kuolleista. (2Sam 7:8-16) Tämä ihminen kristus Jeesus hallitsee ikuisesti herrana ja kuninkaana, koska Jumala on hänelle sen vallan antanut. (Hebr 2:5ss.)

Jehovan todistajat luulevat, että Jeesus kristus on ylienkeli Mikael. Areiolaiset luulevat, että hän on isää alempi luoja-jumala, demiurgi; Jumala loi Jeesuksen ensimmäisenä teoistaan ja Jeesus loi sitten kaiken muun. Kolmiyhteiseen jumalaan uskovat luulevat, että Jeesus on ilman elämän alkua oleva iankaikkinen Jumala, joka on luonut tämän maailman yhdessä Isän ja Pyhän Hengen kanssa, jotka ovat Pyhän Kolmiyhteisen Jumalan persoonia. Kukaan näistä eksyneistä ei tunnusta oikeasti sitä, että Jeesus kristus on ihminen. Kukaan ei tunnusta sitä, että Jeesus kristus on kuollut ristillä niin kuin ihmiset kuolevat ja että Jumala on herättänyt hänet ylös kuolleista. He kaikki pitävät totena katolisia taruja, joiden mukaan Jeesus lähti ”iankaikkisena Henkenä” ulos ruumiistaan ja palasi siihen takaisin. Isältä on riistetty tällä tavalla kunnia poikansa pelastamisesta. (Hebr 5:4-11; 13:20-21; 1Kor 15:12-24; Efe 1:17-23)

Vain ne ihmiset ovat uskoneet alkuperäisen evankeliumin, jotka uskovat, että Jeesus kristus on ihminen, jonka Jumala on korottanut kuolleista herättämisen jälkeen ensimmäistä ja viimeistä kertaa kaikkien luotujen herraksi. Tämä ihminen kristus Jeesus on ensimmäinen kuolleista herätetty ihminen, joka ei kuole enää koskaan ja hallitsee siksi ikuisesti Jumalan luomakuntaa.(1Tim 2:3-7; 1Kor 15:12-28; Hebr 2:5-3:11; 5:4-13:21)

Jeesus kristus on ihmisenä kokonaan eri olevainen kuin Jumala, joka on hänen isänsä. Jeesus kristus on myös kokonaan eri olento kuin joku luotu enkeli (Miikael) tai demiurgi (areiolaisten tulkinnan mukaan isää Jumalaa alempi luoja-jumala). Jeesus kristus on täydellinen ihminen sen sijaan, että olisi Jumala tai ikivanha taivaallinen olento liharuumiissa. Jos et usko tätä evankeliumin sanan totuutta, niin et usko sovituksen sanaa eikä sinulla ole uhria syntiesi edestä. (2Kor 5:16-21; Room 5:10-21; Kol 1:15-23; Hebr 2-10) Mikäli Jumala sinut siitä huolimatta pelastaa, niin se on hänen oikeutensa, mutta Raamattu ei anna siitä paljon lupauksia eksyneille. (ks. 2Tess 2; 2Kor 11:4; Jes 14:1-27; Hes 28:11-19; Ilm 13:11-18; 5Moos 6:4-9; Mark 12:28-34; jne.) Jumala kutsuu sen sijaan eksyneitä pois harhapoluilta takaisin suoralle tielle. (Jaak 5:19-20) Erityisen tärkeää on lopettaa väärien tuomioiden langettaminen Jumalan lapsista, jotka uskovat Jeesuksen kristuksen evankeliumin katolisten harhaoppien sijaan, joiden totena pitämistä eksyneet pitävät sielun pelastumisen ehtona.

Kolmiyhteiseen jumalaan uskovat puhuvat toki siitä, että Jeesus kristus on täysi ihminen, mutta he eivät usko itse sitä, mitä he sanovat. ”Täysi ihminen” ei ole se hybridi, jollaisena he Jeesusta pitävät. Heidän mielestään Jeesus kristus on Jumala-ihminen, jossa ei ole erikseen ”ihmistä kristusta Jeesusta” ja ”Jumalaa”, sillä nämä kaksi ovat sulautuneet yhteen yhdeksi ja samaksi olevaiseksi, yhdeksi persoonaksi, joka on Kristus. Ihminen ei ole sellainen kahtia jaettu herra, jollaisena he Jeesuksen kuvaavat. Ihminen on kokonaan eri olevainen kuin Jumala ja juuri sellainen Jeesus kristus on. Ihmisellä kristuksella Jeesuksella on oma tahto, mieli, ajatukset, tunteet, tieto ja muistot, jotka ovat eri kuin Jumalalla, joka on hänen isänsä. Nämä eksyneet sieluparat ovat sekoittaneet toisiinsa Jumalan ja Kristuksen, niin että eivät erota sitä, kumpi on Jumala ja kumpi on ihminen. Heidän opetuksensa on sekavaa Baabelin mysteeriuskontoa, jota ei kukaan voi ymmärtää eikä järjellään käsittää, vaikka sitä on selitetty kymmenin tuhansin sanoin yli 1700 vuoden ajan.

Sanomme ”katoliseksi” uskoksi sitä, jossa tunnustetaan uskoa kolmiyhteiseen jumalaan ja palvotaan ihmistä kristusta Jeesusta isän kaltaisena Jumalana, kaiken luojana. Tässä katolisessa eli yleisessä uskossa sanotaan Jeesusta kristusta ihmiseksi, mutta hän ei ole ihmisenä Jumalasta erillinen luotu olento, joten hän ei ole käytännössä lainkaan ihminen sen opin mukaan. Jeesus ei ole ihminen myöskään Jehovan todistajien ja areiolaisten oppien mukaan, koska hänen sanotaan olevan enkeli (Miikael) tai isää alempi luoja-jumala eli kreikkalaisen filosofian mukainen demiurgi. Kuka ikinä kieltää sen, että Jeesus kristus on Jumalasta ja enkeleistä ja demiurgista erillinen luotu ihminen, ei ole Jumalan hengestä ja totuudesta. Vain ne ovat totuuden hengestä, jotka tunnustavat Jeesuksen kristuksen herraksi, joka on täydellinen ihminen ja Jumalan kuolleista herättämä kaikkien herra.

Heprealaiskirjeen kirjoittaja puhuu Jeesuksen kahdesta tulemuksesta. (Hebr 9:27-28) Ensimmäisellä kerralla hän kuoli syntisten puolesta Golgatan ristillä, mutta toisella kerralla hän tulee herrana ja kuninkaana hallitsemaan ”tulevaa maailmaa”. Näistä kahdesta tulemuksesta kertovat kirjeen kaksi ensimmäistä lukua. Jakeesta 1:2 alkaen puhutaan tulevista ”aikakausista”, jotka Jumala on tehnyt poikansa Jeesuksen kautta. Jumala herätti ensin kuolleista poikansa Jeesuksen kristuksen, minkä jälkeen hän korotti hänet kaikkien luotujen ja jopa enkeleiden yläpuolella olevaksi herraksi. Kun tämä ihminen kristus Jeesus tulee toistamiseen maailmaan, niin se on puhetta Kristuksen toisesta tulemuksesta:

Hebr 1:6 Ja siitä, kun hän jälleen tuo esikoisensa maailmaan, hän sanoo: ”Ja kumartakoot häntä kaikki Jumalan enkelit.”

Sana ”esikoinen” (prototokos) tarkoittaa tässä ensimmäistä kuolleista herätettyä ihmistä, joka ei kuole enää koskaan. (Hebr 1:6, vrt. 1Kor 15:12-24; Hebr 5:4-11; 7:24-28) Jumalan sanat Jeesukselle, ”Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin” (Hebr 1:5; 5:5 ja Psa 2:7), puhuvat jo edeltä siitä, kun Jumala oli herättävä poikansa ylös kuolleista. Ne eivät puhu jostakin muinaisesta iankaikkisesta ajasta, jolloin Jumala olisi synnyttänyt poikansa Jeesuksen ensimmäisenä teoistaan, niin kuin opetuksesta osattomat voivat luulla. Paavali ja Heprealaiskirjeen kirjoittaja ymmärsivät oikein sen, että Psalmi puhui edeltä syntien sovituksesta ja sitä seuraavasta ikuisesta elämästä Jumalan pojan Jeesuksen kuolleista heräämisen kautta. (Psa 2; Apt 13:22-42; Hebr 1:1-3:11; 5:4-11)

Heprealaiskirjeen kertomus on yhtäjaksoinen sen kahdessa ensimmäisessä luvussa. Jeesus kuvataan ristillä kuolleena ylimmäisenä pappina, joka sovittaa kansan synnit, mutta sitä seuraa iankaikkinen kunnia ja kirkkaus kaikkien luotujen herrana ja kuninkaana, joka on ihmislapsi, ei Jumala itse tai jokin enkeli. (Psa 45) Kirjoittaja on hyvin tarkka erottaessaan toisistaan Jumalan pojan ja enkelit, joten Jeesus kristus ei ole Jumalan luoma enkeli eikä hän ole myöskään Jumala itse. Jumala ja Kristus on erotettu kaikkialla Raamatussa toisistaan, niin että Jeesuksen kristuksen isä on ainoa kaiken luonut kaikkivaltias Jumala ja Jeesus on hänen poikansa, ihminen kristus Jeesus. (Apt 4:24-31; 17:22-31; Ilm 4:8-11; Jes 42:1-8; 44:24; 1Tim 2:3-7) Jeesusta sanotaan Jumalan pojaksi hänestä annettujen profetioiden mukaan, mutta ei sen vuoksi, että hän olisi ollut olemassa ennen ihmiseksi syntymistä. (2Sam 7:8-16; 1Aik 17:13; 22:10; Psa 69:20-38; Luuk 1:32-33)

Kaikki Jumalan enkelit kumartavat Jeesusta ja ovat alamaisia hänelle ”tulevassa maailmassa”, jossa ihminen kristus Jeesus hallitsee ikuisesti. (Hebr 2:5ss.) Jakeet Hebr 1:8-9 kertovat tästä kuninkaasta, jota Jumala kutsuu pojakseen ja myös ”jumalaksi” sen vuoksi, että Raamatussa kutsutaan ”jumaliksi” niitä ihmisiä, joille Jumalan sana tuli ja jotka hallitsevat ja tuomitsevat kansaa Jumalan edustajina maan päällä tai ovat Jumalan lähettämiä sanansaattajia, niin kuin on kirjoitettu myös Herran enkelistä. (Joh 10:25-38; Psa 82:1, 6; 2Moos 3:1-14; 4:16; 7:1; 21:6; 22:8-9; 1Sam 2:25) Jeesus kristus ei ole kuitenkaan ylienkeli Miikael, sillä Jumala ei ole alistava tulevaa maailmaa enkelin alle vaan

2:6 joku on jossakin paikassa todistanut, sanoen: ”Mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmisen poika, että pidät hänestä huolen?
2:7 Sinä teit hänet vähäksi aikaa enkeleitä halvemmaksi, kirkkaudella ja kunnialla sinä hänet seppelöitsit, ja sinä panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja;
2:8 asetit kaikki hänen jalkojensa alle.” Sillä, asettaessaan kaikki hänen valtansa alle, hän ei jättänyt mitään hänen allensa alistamatta. Mutta nyt emme vielä näe kaikkea hänen valtansa alle asetetuksi.
2:9 Mutta hänet, joka vähäksi aikaa oli tehty enkeleitä halvemmaksi, Jeesuksen, me näemme hänen kuolemansa kärsimyksen tähden kirkkaudella ja kunnialla seppelöidyksi, että hän Jumalan armosta olisi kaikkien edestä joutunut maistamaan kuolemaa.
2:10 Sillä hänen, jonka tähden kaikki on ja jonka kautta kaikki on, sopi, saattaessaan paljon lapsia kirkkauteen, kärsimysten kautta tehdä heidän pelastuksensa päämies täydelliseksi.
2:11 Sillä sekä hän, joka pyhittää, että ne, jotka pyhitetään, ovat kaikki alkuisin yhdestä. Sentähden hän ei häpeä kutsua heitä veljiksi…

Koko tämä jakso on tarkoitettu luettavaksi yhtenä kokonaisuutena, joka kertoo Jeesuksen kahdesta eri tulemuksesta, niin kuin koko kirjeessä on tehty. Ensimmäisellä kerralla Jeesus antoi itsensä uhrina syntisten edestä, mutta toisella kerralla hän tulee tuomitsemaan ja hallitsemaan herrana ja kuninkaana ”tulevaa maailmaa”, jossa myös enkelit ovat alistetut Kristuksen valtaan – ne tottelemattomat riivaajahenget, jotka eksyttävät nyt jopa valittuja Jumalan lapsia katolisilla taruilla ja harhaopeilla. Oleellista tässä kokonaisuudessa on se, että kirjoittaja kuvaa Jeesuksen koko ajan ihmisenä, jonka Jumala on herättänyt kuolleista ja korottanut kaikkien herraksi sen jälkeen. Jeesus kristus on se ihminen, jonka valtaan Jumala on antava tulevan maailman, ja jolla on jo nyt kaikki valta taivaassa ja maan päällä, vaikka emme näe vielä kaikkea hänen valtansa alle alistettuna. (vrt. Matt 28:18; 1Kor 15:12-28)

Raamatun kirjoittajat kysyvät ”Mikä on ihminen?” ja tietävät varmasti oikean vastauksen siihen kysymykseen. He eivät sanoneet, että ihminen on Jumalan ja ihmisen hybridi. He eivät sanoneet, että ihminen on isää alempi luojajumala (demiurgi) liharuumiissa. He eivät sanoneet, että ihminen on ylienkeli Miikael tai joku muu Herran lähettämä enkeli. He tunnustivat ihmisen kristuksen Jeesuksen herrakseen sen vuoksi, että Jumala on herättänyt hänet esikoisena ylös kuolleista ja antanut hänelle kaiken vallan taivaassa ja maan päällä. He eivät pitäneet totena katolisia taruja ja harhaoppeja, joiden mukaan Jeesus kristus olisi jotakin muuta kuin ihminen: äitinsä kohdussa siinnyt ja alkunsa saanut luotu olento. Ihmislapsi ei ole enkeli, demiurgi eikä Jumala, mutta harhaoppiset eivät sitä asiaa ymmärrä eivätkä todeksi tunnusta.

Katolisessa uskossa sanotaan, että Jeesus kristus on ihminen, mutta ei tunnusteta hänen olevan ihmisenä luotu olento ja Jumalasta erillinen olevainen. Miten sellainen olento voisi olla ihminen, joka on Jumala? Miten kaiken luoja voisi olla ihminen? Tai miten ylienkeli voisi tulla henkenä äitinsä kohtuun ja syntyä sieltä ihmislapseksi, olematta enää se ylienkeli, joka hän ennen oli? Tai miten demiurgi voisi tulla henkenä äitinsä kohtuun ja syntyä poikalapseksi olematta enää se isää alempi luoja-jumala, joka hän oli ennen? Kukaan näistä harhaoppisista ei tunnusta sitä, että Jeesus kristus on ihmisenä kokonaan eri olento kuin Jumala, ylienkeli Mikael tai demiurgi. He pitävät mieluummin totena katolisia taruja ja harhaoppeja kuin tunnustaisivat Jumalan sanan ilmoittaman totuuden ihmisestä kristuksesta Jeesuksesta. Turha on silloin lainata Raamatun jakeita, joissa sanotaan Jeesusta ihmiseksi, kun ei pidetä totena sitä, mitä Raamattu sanoo!

Kun Heprealaiskirjeen kirjoittaja kysyy ”Mikä on ihminen…?” niin hän puhuu koko ajan ihmisestä kristuksesta Jeesuksesta, Jumalan pojasta. Jumala on herättänyt tämän ihmisen ylös kuolleista ja korottanut kaikkien herraksi. Tämä ihminen on hallitseva ikuisesti tulevaa maailmaa ja tuomitseva eläviä sekä kuolleita isän tahdon mukaan. Jumala on antanut tälle ihmiselle kristukselle Jeesukselle sen vallan, niin kuin kaiken muunkin. Jeesus ei voi tehdä mitään ilman isää, sillä hän on ihminen, ei Jumala itse. (Joh 5:17-30) Jeesus ei ole myöskään enkeli tai demiurgi, sillä hän on ihminen, jolle Jumala on antanut tehtäväksi sovittaa maailman synti ja hallita tulevaa maailmaa. Vain synnitön ja viaton ihminen pystyi uhraamaan itsensä ja kuolemaan ristillä. Jumala, enkelit ja demiurgi eivät voi kuolla ristillä, joten harhaoppiset kieltävät syntien sovituksen ja evankeliumin, kun eivät usko, että Jeesus kristus on ihminen eikä mitään muuta.

Tähän on tultu, kun ”kreikkalaiset” saivat vallan seurakunnassa pian apostolien ajan jälkeen. Tähän on tultu, kun ”juutalaiset tarut” eksyttivät herrasta luopunutta kristikansaa. Tähän on tultu, kun katolinen kirkko alkoi muodostua ja vain sen ”ortodoksinen” oppi hyväksyttiin ”kirkossa”. Seurakunta on elänyt liki 1900 vuotta enemmän tai vähemmän sen väkevän eksytyksen vallassa, josta Paavali ennusti, että se oli tuleva ja sen laittomuuden salaisuus vaikutti jo hänen aikanaan. (2Tess 2)

Katolinen kirkko hylkäsi alkuperäisen evankeliumin ja väärensi sen. Kirkon jäsenet alkoivat pitää jo 100-luvun loppupuolella totena pakanoiden ja juutalaisten taruja, joihin profeetat, Jeesus ja apostolit eivät uskoneet. Nyt näitä taruja ja harhaoppeja sanotaan katolisessa uskossa ”Jumalan sanan totuudeksi”, mikä on irvokasta ja kuvottavaa itsensä herran Jeesuksen silmissä. Kaikki ne ovat vaarassa jäädä tempauksen ulkopuolelle, jotka pitävät totena katolisia harhaoppeja ja taruja.

Suuri Babylon on katolisten isien uskontunnustusten ja harhaoppien varaan rakentuva uskonnollinen järjestelmä. Porton jäsenet ovat vainonneet aina Jeesuksen kristuksen opetuslapsia, jotka eivät ole tunnustaneet heidän harhaoppejaan ja tarujaan totuudeksi. He ovat ryöstäneet Jumalan lasten omaisuuden, rajoittaneet heidän oikeuksiaan, karkottaneet heidät pois kodeistaan ja maastaan ja jopa tappaneet heitä.

Jumalan kansaa on sisällä suuressa Babylonissa. He eivät ole tunnustaneet todeksi kolmiyhteisen jumalan oppia eikä sillä ole heille merkitystä sielun pelastumisen kannalta. He eivät pidä varauksetta totena kaikkia katolisia taruja vaan tutkivat kirjoituksia, mitä niissä oikeasti on sanottu. He todistavat oikein Jumalasta, joka on Jeesuksen kristuksen isä ja meidän taivaallinen isämme. He puhuvat oikein Jeesuksesta, kun sanovat hänen olevan Jumalan poika ja kristus ja meidän herramme, mutta eivät sano häntä isän vertaiseksi Jumalaksi puhuessaan Jumalasta ja Kristuksesta. He erottavat isän ja pojan toisistaan Raamatun opettamalla tavalla, mihin eksyneet eivät pysty.

Jumalan lapset eivät tunnusta uskoaan kolmiyhteiseen jumalaan niin kuin eksyneet tekevät, mutta osa valituista ja pyhistä on vielä sisällä näiden eksyneiden kirkoissa ja yhteisöissä. Jumala kutsuu kansaansa ulos suuresta Babylonista ja eroon portosta, jotta he eivät tulisi osalliseksi sen vitsauksista ja tuhosta. (Ilm 17-18) Lähdet ulos suuresta Babylonista siten, että hylkäät katolisten isien uskontunnustukset ja harhaopit: sanot totuuden niille, jotka yhä vielä niihin uskovat. Se pelastaa sinut Jumalan ja Karitsan vihalta, kun herra Jeesus saapuu tuomitsemaan ensin oman kansansa ja sitten kaikki muut. (Ilm 6:16)

Kolmiyhteisen jumalan opin erikoisuuksia

Katolisessa uskossa on jaettu Jumala ensin kolmeen persoonaan ja sitten Kristus on jaettu vielä kahtia inhimillisen ja jumalallisen luonnon mukaan. Käytännössä ”inhimillinen luonto” tarkoittaa koko ihmistä ja ”jumalallinen luonto” koko Jumalaa kuitenkin siten, että kyseessä on vain yksi olevainen ja persoona, Kristus – ei kahta eri persoonaa ja olevaista (ihminen ja Jumala).

Katolisen uskon mukaan Isä puhuu Pojan ja Pyhän Hengen kanssa ja nämä molemmat puhuvat lisäksi keskenään, koska kaikki ovat itsenäisesti ajattelevia ja suunnitelmia tekeviä ja toimivia persoonia. Raamatun kirjoitusten mukaan pyhä henki ei kuitenkaan puhu koskaan isän Jumalan eikä Jeesuksen kristuksen tai kenenkään muun luodun kanssa, koska se ei ole itsenäinen persoona. Aina kun ”pyhä henki” puhuu tai tekee jotakin, on silloin ihminen tai enkeli äänessä tai sitten isä Jumala toimii muutoin henkensä kautta. (esim. Matt 10:20; Joh 14:9-11; Apt 1:2, 16; 4:25; 11:28; 13:2-4; 14:27; 15:4; Hebr 1:1; 1Kor 12:1-13, jne.)

Katolisen uskon mukaan Jumalan kolme persoonaa keskustelevat toistensa kanssa ja sen lisäksi Jeesuksen inhimillinen luonto keskustelee ainakin Isän Jumalan ja Pyhän Hengen kanssa, mutta mahdollisesti myös oman ”jumalallisen luontonsa” kanssa, vaikka tätä ei kukaan suoraan sano ja tunnusta viralliseksi katoliseksi opiksi. Silti, jos Jeesus olisi isän vertainen Jumala, niin toki hänen inhimillinen luontonsa voisi keskustella myös hänen jumalallisen luontonsa kanssa? Vai kuunteleeko inhimillinen luonto hiljaa vieressä, kun jumalallinen luonto keskustelee Isän ja Pyhän Hengen kanssa?

Raamatun mukaan Jeesus kristus on ihminen, jossa isä Jumala asuu henkenä. (Joh 14:9-11) ”Jumala oli Kristuksessa”, mutta ”Kristus ei ole Jumala”. (2Kor 5:16-21) Jumala asuu pojassaan Jeesuksessa ruumiillisesti kaikkena Jumalan täyteytenä niin kuin on asuva muissakin lapsissaan Kristuksen tulemuksen ja ruumiin ylösnousemuksen jälkeen. (Kol 1:19; 2:9; Efe 3:14-21; 1Kor 15:28) Jumala asuu jo nyt kaikissa lapsissaan henkenä, mutta me emme ole vielä saavuttaneet Kristuksen kaltaista täydellisyyttä niin kauan kuin olemme tässä kuoleman ruumiissa. (1Joh 3:24; 4:9-16) Saavutamme täydellisyyden vasta Kristuksen tulemuksessa ja ruumiin ylösnousemuksessa. (Room 7:22-8:36; 1Joh 3:2; 1Kor 15:12-58; Fil 3:20-21; 1Tess 4:13-17)

Se, joka ei erota Jumalaa ja Kristusta Raamatun opettamalla tavalla toisistaan, on likinäköinen ja lähellä häviämistään, koska ei ole uskonut Kristuksen opetusta Jumalasta. (Hebr 6:1ss.; 2Joh 1:7-11; Joh 5:44; 17:3; Mark 12:28-34; 5Moos 6:4-9; 4:35, 39; Jes 42:1-8; 44:24; Apt 4:24-31; 17:22-31; Ilm 4:8-11; 1Kor 8:4-6; Efe 4:4-6) Se, joka ei tunnusta Jeesusta kristukseksi, lihassa tulleeksi ihmiseksi, vaan sanoo hänen olevan Jumala, enkeli tai demiurgi liharuumiissa, on eksynyt pois totuudesta ja on vaarassa tuhoutua yhdessä porton kanssa. (2Tess 2; 2Kor 11:4; Ilm 16:13-18:24; Hes 28:11-19; Jes 14:1-27) On todella ihmeteltävä sen väkevän eksytyksen ja valheen hengen voimaa, joka on saanut lähes koko nimeltään kristityn maailman pitämään totena niitä katolisia taruja, joissa väitetään Jeesuksen olevan jotakin muuta kuin ihminen.

Vielä erikoisemmaksi eksytyksen tekee se, että eksyneet väittävät olevan helppoa uskoa se, että Jeesus kristus on ihminen. Kukaan heistä ei sitä usko, vaikka he suullaan sen sanoisivat. He toistavat Raamatun lauseita, joissa sanotaan Jeesuksen olevan ihminen, mutta eivät pidä totena niiden sanomaa. He uskovat sen sijaan katolisia taruja, joiden mukaan Jeesus on iankaikkisena henkenä liharuumiiseen siirtynyt Jumala, demiurgi tai enkeli. Sellaisia karta, jos he eivät hylkää harhaoppiaan vaan vaativat muitakin sen todeksi tunnustamaan. Mitä tiukemmin harhaopin tunnustamista todeksi vaaditaan, sitä päättäväisemmin sanoudu irti sen levittäjistä! Mitä järjettömämpi ja epäloogisempi harhaoppi on, sitä lujemmin vastusta sitä!

Pidä yhtä niiden kanssa, jotka huutavat herran Jeesuksen nimeä avukseen puhtaasta sydämestä. He erottavat Jumalan ja Kristuksen ja enkelit ja epäjumala demiurgin toisistaan. Heitä on vain vähän, mutta ”usko ei ole joka miehen”, niin kuin on kirjoitettu. Useimpien Jeesuksen nimeä tavalla tai toisella tunnustavien usko on kelvotonta ja johtaa tuhoon Kristuksen tulemuksessa. Se, miten heidän lopulta käy, on yksin Jumalan ja hänen poikansa Jeesuksen tiedossa, mutta me saamme tuomita heitä yhdessä Kristuksen kanssa, kun hän saapuu. (1Kor 6:3; Ilm 3:21; 20:4; 22:1-5) Silloin riivaajat ja niiden vallassa olevat harhaoppiset kumartuvat jalkojemme juureen ja tunnustavat, että Jumala totisesti rakastaa meitä ja poikaansa Jeesusta kristusta, jonka opetuslapsia me olemme. (Ilm 3:7-13; 16:13-22:5)

Katolinen ja areiolainen harhaoppi on korvannut kokonaan evankeliumin niiden elämässä, jotka vaativat niiden harhaoppien totena pitämistä sielun pelastumisen ehtona. Sielun pelastumiseen ei heidän mielestään riitä se, että tunnustaa Jeesuksen kristuksen ihmiseksi, jonka Jumala on herättänyt kuolleista ja korottanut kaikkien luotujen herraksi. Mitään muuta evankeliumia Raamatussa ei kuitenkaan ole meille annettu, joten miten niiden mahtaa käydä, jotka eivät tätä evankeliumia tunnusta vaan pitävät sielun pelastumisen ehtona oman harhaoppinsa totena pitämistä? Jumala sen tietää ja tuomitsee heidät oikein poikansa Jeesuksen kristuksen kautta. (Apt 17:22-31; 1Piet 1:17; Joh 5:17-30)

Meillä Jumalan lapsilla on Jumalan sanan ja Jeesuksen kristuksen todistus. Me pidämme Jumalan käskyt ja Jeesuksen uskon. (Ilm 12:14, 17; 1:2, 9; 5Moos 6:4-9; Mark 12:28-34; vrt. Ilm 13:11-18; 2Tess 2; 2Kor 11:4; Jes 14:1-27; Hes 28:11-19 jne.) Me erotamme totuuden valheesta ja Jeesuksen kristuksen alkuperäisen evankeliumin vääristetystä katolisesta versiosta. (Gal 1:1-13; Ilm 14:6-8; 1Joh 4:1-16) Eksyneet eivät sitä erota. He sanovat, että siihen ei tarvita mitään uskoa, jos pidetään Jeesusta ihmisenä, mutta Jeesuksen tunnustaminen isän vertaiseksi Jumalaksi vaatii uskoa, joka pelastaa. He luulevat, että evankeliumi on oppi Jeesuksen kristuksen jumaluudesta! Voi heitä!

Evankeliumi on uskoa siihen, että Jumala on herättänyt kuolleista ihmisen kristuksen Jeesuksen, joka on hänen poikansa ja meidän herramme, koska Jumala on korottanut hänet kaikkien luotujen herraksi ja kaiken pääksi seurakunnalle! Kuinka moni uskoo tämän evankeliumin sanoman ilman pyhää henkeä ja Jumalan antamaa opetusta? Monet uskovat, että Jeesus kristus on historiallinen henkilö, mutta vain harvat uskovat sen, että Jumala on herättänyt tämän Jeesuksen kuolleista! Tämä on evankeliumia, mutta katolinen harhaoppi Jeesuksen jumaluudesta ei sitä ole! Ei sitä evankeliumia ole myöskään areiolaisten harhaoppi demiurgista, jollaisena he Jeesusta pitävät – kreikkalaisen filosofian mukaan!

Iankaikkinen elämä ei ole jonkin opin todeksi tunnustamista. Iankaikkinen elämä on elävä yhteys pyhässä hengessä isään ja poikaan, jotka ovat taivaassa. (1Joh 1:1-7) Se on yhteyttä pyhässä hengessä isään Jumalaan ja hänen poikaansa Jeesukseen kristukseen. Se on heidän jumalallisen mielenlaatunsa ja luontonsa tuntemista, mikä johtaa myös Jumalan voimasta oikeamieliseen ja pyhään elämään, jos Jeesusta kerran rakastamme. (Joh 17:3; 14:20-24; Kol 2-3) Ja jos joku lankeaa, niin Jumala on voimallinen nostamaan hänet ylös ja varjelemaan hänet uskossa ikuista elämää varten, joka tarjotaan meille Kristuksen ilmestyessä. (1Joh 5:14-21) Tämä on meidän toivomme: ruumiin ylösnousemuksen ja iankaikkisen elämän toivo. (1Piet 1; 1Kor 15; Apt 23:6; 24:16; 26:8; Room 7:22-8:36; Hebr 6:17-20)

Harhaoppisilta tämä toivo puuttuu, niin kuin myös yhteys Jumalaan ja hänen poikaansa Jeesukseen kristukseen, Nasaretilaiseen. He tuntevat toki tämän maailman jumalan ja toisen Jeesuksen, joka on väärä kristus ja laittomuuden ihminen, mutta on tekeytynyt Raamatun Jeesukseksi ja eksyttänyt heidät valheen henkenä pitämään totena katolisia taruja ja harhaoppeja. (2Tess 2, 2Kor 11:4; Ilm 13:11-18; vrt. 1Kun 22:22-23) Ei ole ihme, jos saatanan palvelijat ovat eksyneet sillä tavalla, sillä itse saatana on tekeytynyt valkeuden enkeliksi ja hänen palvelijansa tekeytyvät vanhurskauden palvelijoiksi. (2Kor 11:13-15) He paljastuvat nyt viimeisenä aikana villitsijöiksi ja antikristuksiksi, jotka herra Jeesus on tuomitseva tulemuksessaan ja me saamme tuomita yhdessä hänen kanssaan. (1Kor 6:3; Ilm 3:21; 20:4; 22:1-5; 1Joh 2:18-27; 4:1-5:13; 2Joh 1:7-11)

Jumala ja ihminen kristus Jeesus ovat kaksi kokonaan eri olevaista. Jumala on kaiken luoja ja ainoa kaikkivaltias, jolla ei ole elämän alkua eikä loppua. Jeesus kristus on Jumalan luoma ihminen, jonka viaton ja synnitön ruumiin ja veren uhri kelpasi sovitukseksi synneistämme ja lunastukseksi sieluistamme. Jumala asui henkenä tämän poikansa Jeesuksen sydämessä ja ruumiissa, niin kuin hän asuu nyt henkenä uuden liiton Jumalan lapsissa, mutta vain Jeesuksessa täydellisesti, toisin kuin meissä syntiä tehneissä, jotka odotamme vielä ruumiin lunastusta ja ikuisen elämän toivoa. Jos joku ei erota Jumalaa ja Kristusta toisistaan vaan sotkee heidät toisiinsa katolisten harhaoppien mukaan, niin hän on todella pahasti eksynyt ja vaarassa tuhoutua ikuisesti, vaikka luulisi pelastuvansa. Miten sellainen voi pelastua, joka kieltää evankeliumin perussanoman: sen, että Jumala on herättänyt kuolleista ihmisen kristuksen Jeesuksen?

Ihminen kristus Jeesus ei ole se Jumalan henki, joka hänessä asuu: Kristus ei ole Jumala, joka hänessä asuu. Jumala asuu ihmisessä henkensä kautta eli henkenä, mutta se ihminen ei ole Jumala, jossa hän asuu. Miten tämän asian ymmärtäminen voi olla niin vaikeaa joillekin sieluille? Vain väkevä eksytys selittää sen, mistä syystä niin monet eivät usko sitä, että Jeesus kristus on ihminen, jossa Jumala asuu ja jonka Jumala on herättänyt kuolleista. (2Tess 2) He eivät usko evankeliumia, koska eivät usko, että Jeesus on kuollut ristillä ihmisten tavoin ja että Jumala on herättänyt hänet kuolleista kirjoitusten mukaan. He pitävät totena katolisia taruja, joiden mukaan Jeesus ei ole ihminen vaan hän on ikivanha Henki, joka lähti ulos elottomasta ruumiistaan ja palasi siihen takaisin. Se ei ole evankeliumia eikä sellainen sanoma voi ketään pelastaa!

Voit lukea evankeliumia ja sen oikeaa julistusta Apostolien teoista. Siellä ei puhuta mitään siitä, että Jeesus olisi ollut Jumalan tykönä ennen ihmiseksi syntymistään tai että hän olisi ollut luomassa tätä maailmaa yhdessä isänsä kanssa. Apostolit kuvasivat Jeesuksen vanhurskaana miehenä, jonka Jumala on herättänyt ylös kuolleista ja antanut hänelle vallan tuomita: Jumala on korottanut Jeesuksen herraksi sen jälkeen, kun herätti hänet kuolleista. Tämä on evankeliumia, mutta katoliset tarut eivät sitä ole, joten ole tarkka sen suhteen, mitä todeksi ja varmaksi väität! Apostolien julistama evankeliumi pelasti, mutta voivatko katoliset harhaopit ja tarut ketään pelastaa? (Apt 2:12-47; 3:19-26; 4:24-3; 10:34-48; 11:11-18; 17:2-3, 22-31; 18:1-8, 28; 26:17-20; 28:14-31)

Hakemistoon

Mainokset
Kategoria(t): Oppi. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s