Ulos vankilasta ja vapauteen

Vanginvartija tekee työtä varkaiden, väkivallan tekijöiden, murhamiesten, ammattirikollisten, narkomaanien, juomareiden, pettureiden, talousrikollisten, valehtelijoiden, väärin vannovien, haureellisten, homoseksuaalien, avionrikkojien ja uskonrauhan häiritsijöiden keskuudessa. Samoihin rikoksiin ja rikkomuksiin eli synteihin ovat syyllisiä myös monet sellaiset ihmiset, jotka eivät ole ikinä vankilassa olleet eivätkä ikinä sinne joudu tämän elämän aikana. Jo pelkästään se, että joku antaa suostumuksensa ja hyväksyntänsä pahoille teoille ja siveettömälle elämäntavalle, tekee hänestä syyllisen yhdessä sillä tavalla elävien ja himojaan toteuttavien kanssa. (Room 1:16-32)

Kun vankilaan joutunut ihminen pääsee vapaaksi vankilasta, niin onko hän muuttunut ihminen vai jatkaako hän samojen tekojen tekemistä vapauduttuaan vankeudesta, johon hän niiden tekojen vuoksi joutui? Osa on muuttunut jo vankilassa ollessaan joko uskon kautta tai muuten vain menemällä itseensä ja tuomitsemalla mielessään sen elämäntavan ja ne himot, joiden mukaan hän eli itsekkäästi ennen vangiksi joutumistaan. Sellainen ihminen ei joudu yhtä todennäköisesti takaisin vankilaan kuin sellainen, joka ei ole muuttunut mieleltään ja sydämeltään toisenlaiseksi ihmiseksi, pahasta ihmisestä hyväksi tai ainakin paremmaksi.

Jeesus sanoi: ”Hyvä ihminen tuo hyvän runsaudesta esille hyvää, ja paha ihminen tuo pahan runsaudesta esille pahaa.” (Matt 12:35) Se millainen ihmisen sydän on, vaikuttaa siihen, miten hän käyttäytyy ja elää tätä elämäänsä. Paha ihminen on kateellinen, ahne ja rahanhimoinen, ei tyydy osaansa, valittaa ja nurisee jatkuvasti, tavoittelee pelkästään omaa etuaan muista ja yhteisestä hyvästä välittämättä, on itsekäs, kiusaa muita, anastaa ja varastaa työnantajalta, on suvaitsematon kristittyjä kohtaan, mutta voi ihailla islamia ja muslimeja tai idän uskontoja ja filosofioita, mietiskelyä, joogaa ja kaikkea, mikä vieroittaa Jumalasta.

Maailmassa on niin paljon pahuutta, että sen luetteleminen veisi valtaosan tästä kirjoituksesta, joten jätän syntiluettelot ja pahan ihmisen tunnusmerkkien luettelemisen tähän. Hyvä ihminen on puolestaan sellainen, joka on oikeamielinen, uskollinen, puhuu totta, on laupias ja anteeksi antavainen, ja rakastaa lähimmäistä niin kuin itseään. Hän antaa omastaan ja uhraa itsensä muiden hyväksi sen sijaan, että olisi ottamassa ja vaatimassa muilta. Hän noudattaa elämässään Jumalan pojan herran Jeesuksen kristuksen antamaa esimerkkiä, koska Jumalan henki vaikuttaa hänessä puhdasta ja pyhää elämää Jumalan kunniaksi ja hänen nimensä kirkkauden kiitokseksi.

Kovin moni ihminen ei tunnusta sitä, että hän on paha ihminen ja syyllinen tekemiinsä pahoihin tekoihin tai laiminlyönteihin. On itse asiassa paradoksaalista, että monet hyvät Jumalan ihmiset näkevät itsensä edelleen pahoina ja syntisinä ihmisinä, vaikka Jumala on puhdistanut heitä uskolla, hengellä ja poikansa pyhällä verellä, kun he ovat erottautuneet tämän maailman himoista ja synneistä palvelemaan elävää Jumalaa. Heille vähäisetkin rikkomukset ihmisiä ja Jumalaa vastaan ovat tuomittavia syntejä, mutta muille eivät edes suuret synnit ja ilmiselvät rikokset ole vääryyden tekemistä tai syntiä. Heidän mielestään heillä on oikeus tehdä pahaa ja olla itsekkäitä rakastamisen ja yhteisön käskyjen tai lakien noudattamisen sijasta. Himoja ja pahoja ajatuksia he eivät pidä syntinä, koska eivät ymmärrä niiden saastuttavan ihmistä ja johtavan tilanteen tullen myös käytännön tekoihin.

Jos sinä tunnet syyllisyytesi tekemiisi pahoihin tekoihin ja laiminlyönteihin, niin että omatuntosi soimaa niistä ja tunnet häpeää niiden vuoksi (kadut syntejäsi), niin Jumala voi antaa sinulle kaikki syntisi anteeksi, jos uskot hänen poikansa herran Jeesuksen kristuksen nimeen ja evankeliumin sanaan. Jumala on herättänyt kuolleista ylös poikansa Jeesuksen ja ne, jotka kääntyvät pois pahuudestaan ja tahtovat elää Jumalan tahdon mukaan iankaikkisesti, saavat syntinsä anteeksi ja uuden elämän, jonka Jumala vaikuttaa kunniakseen ja poikansa nimen kunniaksi siitä eteenpäin ja ikuisesti. Usko siis evankeliumi ja hylkää syntinen elämäntapa, niin saat syntisi anteeksi ja perintöosan kaikkien Jumalan lasten kanssa tulevassa maailmassa, jossa ei syntiä enää tehdä. Siellä ole myöskään kärsimystä synnin vuoksi eikä kirousta ja kuolemaa, jotka ovat seurausta synnin tekemisestä.

Jumalan valtakunta on vapaaehtoista alamaisuutta Jumalalle ja hänen pojalleen Jeesukselle kristukselle. Jumala on valinnut kansansa Israelin keskuuteen syntyneen miehen olemaan hallitsija ja kuningas hänen sijastaan. Jeesus kristus, Nasaretilainen, ei tehnyt eläessään koskaan syntiä ja Jumala on korottanut hänet hänen kärsimystensä ja uhrikuolemansa tähden kaikkien luotujen herraksi ja iankaikkiseksi kuninkaaksi omalle kansalleen, uuden liiton Jumalan lapsille. Jeesus edustaa isäänsä Jumalaa hallitessaan ja tuomitessaan tulevaa maailmaa hänen puolestaan. Jeesus on tullut jo kerran aiemmin isänsä nimessä ja sovittanut kansan synnit antamalla itsensä viattomana ja synnittömänä uhrikaritsana Jumalalle puolestamme. Jumala antaa meille synnit anteeksi sen vuoksi, että hänen poikansa on kärsinyt rangaistuksen puolestamme ja Jumala on herättänyt hänet sen jälkeen ylös kuolleista.

Jumalan valtakunta on ”oikeamielisyyttä ja rauhaa ja iloa pyhässä hengessä.” (Room 14:17) Se on vapautumista vankilasta ja vaeltamista uudessa elämässä Jumalan voimassa. Jumalan lapsi oli entisessä elämässään epäuskon vallassa vankina maailman himojen ja syntien palvelijana. Me teimme sitä, mitä emme tahtoneet tehdä, mutta emme lopulta edes katuneet sitä, mitä me teimme. Me joimme pahoja tekoja kuin vettä ja ruokamme oli itsekäs oman tahdon toteuttaminen. Jumala on vapauttanut meidät kaikesta siitä ja antanut meille mielenmuutoksen kautta uudet elämän arvot ja maailmankatsomuksen.

Me tahdomme tehdä hyvää ja karttaa pahaa, mikä on iankaikkista elämää Jumalan pojan valtakunnassa. Jumala on nyt hän, joka määrittelee meille sen, mitä on lupa tehdä ja mitä ei ole lupa tehdä ja mitä meidän tulee tehdä. Minä tein ennen sitä, mikä oli omasta mielestäni oikein. Minulla ei ollut silloin ”kuningasta”: minä olin ”oman itseni herra”. Minä en välittänyt Jumalasta enkä rakastanut lähimmäistä. Tein kaiken itseni vuoksi ja tavoittelin vain omaa etuani. Minä etsin nautintoa synnistä ja himoista, joista en saanut koskaan tarpeekseni. Minä en tuntenut Jumalaa enkä hänen poikaansa Jeesusta kristusta.

Kun Jumala ilmaisi minussa poikansa Jeesuksen, niin minä muutuin. Minulla on nyt kuningas, herra Jeesus kristus, jota minä hengen uudessa tilassa palvelen. Minulla on nyt Jumala, johon uskon, ja poika, jonka Jumala on korottanut minun herrakseni ja jumalakseni, kaiken pääksi seurakunnalleen ja herraksi, jota on ilo palvella, koska hänen ohjeensa ovat oikeamieliset ja hän neuvoo minua elämään oikein isän tahdon mukaan. Kaikki tämä voi tapahtua myös sinulle, jos et vielä Jumalaa ja hänen poikaansa Jeesusta tunne. Jos et palvele vielä Jeesusta kristusta vapaaehtoisesti herranasi ja kuninkaanasi, niin saat siihen mahdollisuuden, jos tahdot vapautua synneistäsi ja himoista, jotka vetävät sinua mukanaan häpeälliseen elämään ja käyttäytymiseen tämän maailman tapojen mukaan.

Jumala kutsuu sinua nyt ulos siitä vankilasta, jossa me kaikki olemme ennen syntiemme orjina ja rikoksiimme ”kuolleina” olleet. (Efe 2:1) Jumala tarjoaa sinulle nyt elämää, joka on hänen pojassaan: meidän herrassamme Jeesuksessa kristuksessa, jolle isä on elämän antanut. (Joh 5:26; 1Joh 5:9-13) Jumalan henki tulee sinuun asumaan, jos uskot Jumalan sanan todistuksen Jumalan pojasta Jeesuksesta kristuksesta ja annat elämäsi herralle: luovut entisestä elämästäsi Jeesuksen kristuksen ja evankeliumin tähden.

Jeesus sanoi:

”Sillä joka tahtoo pelastaa elämänsä, hän menettää sen, mutta joka menettää elämänsä minun ja evankeliumin tähden, hän pelastaa sen.” (Mark 8:35)

Jos tahdot saada uuden elämän Jeesuksessa kristuksessa, niin sinun tulee luopua vanhasta elämästäsi epäuskossa ja syntien orjana, vankilassa.

Jumalan valtakunta on vankilasta vapautumista ja sen ulkopuolella elämistä. Se on vapautta syntien orjuudesta ja pahoista elämäntavoista. Juomarista tulee raitis, varkaasta rehellinen työtä tekevä kansalainen, valehtelijasta totta puhuva Jumalan lapsi, petturista luotettava ystävä, avioliiton rikkojasta uskollinen puolisolleen, pornon harjoittajasta siveä ”neitsyt, kristuksen Jeesuksen morsian” (2Kor 11:1-4; Tiit 2 ja 3), Jumalan pilkkaajasta uskollinen Jumalan ja hänen poikansa Jeesuksen kristuksen todistaja, narkomaanista vapaa huumeiden orjuudesta, taparikollisesta kunnioitettava yhteisönsä jäsen, kiusaajasta kiusattujen auttaja ja tukija, ilkeästä ja pahasta ihmisestä hyvä uusi ihminen, Jumalan kuvaksi ja hänen kaltaisekseen luotu.

Tuollaisia me olimme ennen, jotkut meistä, mutta nyt kun meidät on erotettu tästä maailmasta ja luotu loistamaan kristuksen valoa pimeään maailmaan, niin me muutumme Jeesuksen kaltaiseksi ja saavutamme hänen kaltaisensa täydellisyyden hänen tulemuksessaan. (1Kor 6:9-11; 2Kor 3:15-18; Kol 1:27-30; 2Tess 1:3-12; 1Joh 3:2) Älä anna joidenkin tuntemiesi ja tietämiesi uskovien lankeemusten olla esteenä sille, että sinä itse uskot herraan Jeesukseen ja muutut hänen kaltaisekseen: elät Jumalan tahdon mukaan tätä elämää ja rakastat lähimmäistä niin kuin itseäsi ja Jumalaa yli kaiken. He eivät joko ole aitoja Jumalan lapsia tai sitten he ovat eksyneet pois totuudesta ja Jumala on voimallinen palauttamaan heidät takaisin suoralle tielle. (Jes 26:10; 1Joh 5:14-21; Matt 18:11-18; Jaak 5:19-20)

Jos uskot herraan Jeesukseen kristukseen ja Jumalaan, joka on herättänyt hänet kuolleista ja luonut tämän maailman, niin saat syntisi anteeksi ja elämän, joka ei pääty koskaan. Jokainen meistä kuolee silti kerran, ellei Jeesus saavu takaisin ennen sitä, mutta Jumala on herättävä meidät ylös kuolleista lupauksensa mukaan ja niin me saamme elää ikuisesti Jeesuksen ja kaikkien Jumalan lasten kanssa. (1Kor 15:12-23) Iankaikkinen elämä on elämää vapaana synnistä ja sen tuomasta kirouksesta, mikä on mahdollista täydellisesti todeksi tulleena siinä maassa ja taivaissa, jotka Jumala on tekevä valituille lapsilleen ja joka maa on vain oikeamielisiä varten. (Ilm 21:1-8) Me alamme tuottaa mielenmuutoksen hyvää hedelmää jo tämän elämän aikana Jumalan vaikutuksesta, kun hän vetoaa meihin sanansa kautta ja ohjaa hengellään käytöstämme. (Apt 26:15-20; Gal 5:13-26; Fil 2:12-13; 2Kor 3)

Jumalan vaikutus meissä ei ole sellaista, jota emme voi mitenkään vastustaa. Jumalan armo ei ole vastustamatonta. (1Piet 1:13-25; 2; Hebr 12; Tiit 2; 3) Jumala ei ajattele meidän puolestamme eikä tee valintoja meidän puolestamme. Jumala ei puhu meidän puolestamme eikä tee tekoja meidän puolestamme. Jumala antaa meille voiman ja ohjeet elämää varten, niin että vastuu on meidän, mutta kunnia Jumalan, jonka armosta me olemme saaneet syntyä hänen lapsikseen ja olemme sitä, mitä me nyt olemme hänen antamansa hengellisen kasvun kautta: me olemme Jumalan työtovereita ja palvelemme muita niillä lahjoilla, jotka Jumala on antanut meille seurakuntansa rakentamista varten hyvin epäitsekkäällä tavalla, veljellisessä rakkaudessa ja totuuden hengessä. (Efe 2:10-22; 1Kor 15:10; 1Kor 3; Room 12; Efe 4, 5 ja 6)

Jumala käskee ja neuvoo meitä, mutta ei toimi meidän puolestamme. Jumala vaikuttaa meissä tahtomista ja tekemistä vetoamalla meihin sanansa kautta ja suostuttelemalla meitä. Herra nuhtelee, varoittaa ja kehottaa; rohkaisee, vahvistaa ja lohduttaa; vakuuttaa, todistaa ja osoittaa; neuvoo, ohjaa ja opettaa; antaa tietoa, viisautta ja ymmärrystä; puhdistaa uskolla, hengellä ja kristuksen veren kautta antamalla syntejä anteeksi. Kaiken tämän Jumala tekee puhumalla meille pyhien kirjoitustensa kautta ja henkensä kautta, palvelijoidensa suun kautta (Apt 4:25) ja kurittamalla meitä tosi parhaaksemme, jos olemme langenneet syntiä tekemään. (Hebr 12)

Jumalan pojan uskossa on kysymys ensisijaisesti siitä, miten me elämme tätä elämää suhteessa Jumalaan ja lähimmäisiin. Suurin käskyistä on se, että emme pidä muita jumalia ainoan luojamme ja kaikkivaltiaan taivaallisen isämme rinnalla, ja häntä tulee rakastaa yli kaiken sekä lähimmäistä niin kuin itseään. (Mark 12:28-34; 5Moos 6:4-9; 3Moos 19:18; 2Moos 20:1-11) Tämä käsky tulee sitoa muistolauseeksi otsalle merkiksi käteen, niin että se on aina mielessämme ja elämme sen käskyn mukaan käytännön elämässä, arjessa ja pyhäpäivänä, töissä ja vapaalla ollessamme. Jumalan lapset erottaa tämän maailman ihmisistä sen perusteella, noudattavatko he rakkauden käskyä omassa elämässään vai eivät. (1Joh 5:1-5; Joh 13:34-35)

Jumalan lasta ei voida erottaa tämän maailman ihmisistä pelkkien sanojen perusteella. Kuka tahansa voi todistaa herrasta Jeesuksesta kristuksesta ja puhua hänen isästään Jumalasta Raamattua siteeraamalla, mutta on silti vieras Jumalalle. Jeesus sanoo väärille Jumalan todistajille tulemuksessaan näin:

”Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät.” (Matt 7:23)

Nämä ovat niitä, jotka ovat sanoneet hänelle ”Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?” (Matt 7:22) He ovat vääriä profeettoja ja sielullisia nimeltään kristittyjä henkilöitä, jotka luulevat ajavansa ulos riivaajia ja valehtelevat tekemistään suurista ihmeistä ja sairaiden paranemisesta, mutta kun asioita tutkitaan, niin riivaajia ei ole ajettu ulos eivätkä sairaat ole parantuneet – kuolleet eivät ole heränneet ylös kuolleista. He ovat meidän aikamme menestysteologeja ja äärikarismaattisia nimeltään kristittyjä henkilöitä: ahneita voiton tavoittelijoita ja itsekkäitä pettureita. He toimivat valheen voimalla ja valheen hengessä, mutta saavat surmansa herran Jeesuksen kristuksen suusta lähtevän tulisen miekan kautta, totuuden sanan tuomitessa heidät oikein herran tulemuksessa ja hänen palvelijoidensa suun kautta jo sitä ennen. (Ilm 19:11-21; 11:3-17)

Jeesus sanoi vielä: ”Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra!’, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen isäni tahdon.” (Matt 7:21) Sanat ”Herra, Herra” ovat käännös hepreankielen sanoista Jahve ja adonai, joita on käytetty vain Jumalasta tai hänen lähettämästään sanansaattajasta, Jahven enkelistä, joka edustaa Jumalaa täysin valtuuksin esiintyessään hänen nimessään. (2Moos 3:1-14; Apt 7:35-40) Niitä sanoja on käytetty myös isänsä nimessä tulleesta ja toisen kerran maailmaan tulevasta herrasta Jeesuksesta kristuksesta, koska hän on Jumalan lähettämä sanansaattaja ja edustaja ihmisenä maan päällä sekä tulevassa maailmassa tuomarina ja hallitsijana, jonka valtakunnalla ei pidä loppua oleman. (Joh 5:43-44; Apt 17:31; Hebr 2:5-18; 2Sam 7:8-16; Dan 7:13-14)

Se ei vääryyden tekijöitä auta, että he ovat sanoneet Jeesuksen olevan Jahve ja Kaikkivaltias Herra Jumala, kaiken luoja yhdessä Isän ja Pyhän Hengen kanssa, sillä väärän jumalan todistajat ja väärämieliset tuomarit tulevat tuomituiksi tekemiensä vääryyksien ja laittomuuksien mukaan samalla tavalla kuin pakanat, jotka eivät Jumalaa ja hänen poikaansa ole tunteneet. Jumalan henkeä ei ihmisessä ole, jos rakkaus puuttuu ja he kohtelevat lähimmäistä väärin Jumalan käskyjen vastaisella tavalla. (1Joh 3, 4 ja 5) Jos joku tuomitsee Jumalan lapsia väärin ja rajaa heidät opillisen ymmärryksen kautta virheellisesti kristuksen ruumiin ulkopuolelle, niin hän on väärämielinen tuomari ja tekee vääristä tuomioistaan tiliä herralle Jeesukselle hänen tulemuksessaan.

Monien elämässä oppi on korvannut elämän ja evankeliumin. He ovat panneet pelastumisen turvan kokonaan oikean opillisen ymmärtämisen varaan. Heille oppi on korvannut elävän Jumalan ja hänen poikansa herran Jeesuksen kristuksen, meidän vapahtajamme. Oppi on korvannut yhteyden isän ja pojan kanssa, Jumalan ja hänen poikansa Jeesuksen kristuksen kanssa. (1Joh 1:3) Kun se oppi on kaiken muun lisäksi katolisten isien kehittämä harhaoppi, niin harhaoppi on korvannut Jumalan ja hänen poikansa Jeesuksen sekä alkuperäisen iankaikkisen evankeliumin. Se, miten näiden eksyneiden sielujen käy, on yksin meidän isämme Jumalan tiedossa ja hänen poikansa Jeesus tuomitsee heidät oikein tulemuksessaan.

Me jätämme tuomion langettamisen Jumalalle, mutta varoitamme väärien tuomioiden langettamisesta ja turvan panemisesta oppiin Jumalan ja hänen poikansa Jeesuksen sekä evankeliumin sijasta. Evankeliumi ei ole oppi Jumalasta ja hänen pojastaan. Evankeliumi on ilosanoma siitä, että Jumala on herättänyt kuolleista oman poikansa herran Jeesuksen kristuksen, joka on ihminen vielä kuolleista herätetyksi tulemisen jälkeen eikä vain ennen sitä. (1Kor 15:12-23) Jumala on korottanut tämän poikansa kaikkien herraksi sen jälkeen kun herätti hänet ensin kuolleista. (Apt 2:12-38; Efe 1:20-23) Se, onko Jeesus ollut isän tykönä ennen maailman luomista vai ei, tai onko hän syntynyt neitsyestä vai ei, ei kuulunut alkuperäiseen evankeliumin julistukseen ja apostolien rukoukseen. (Apt 4:24-31) Meidän tulee julistaa evankeliumia samalla tavalla kuin apostolit ja pysyä siinä. (Apt 17:2-3,22-31)

Ihmisiä ei voida pelastaa pelkän tiedon kautta. He eivät pelastu ymmärtämällä juuri oikein Raamatun sisältämää oppia Jumalasta ja hänen pojastaan Jeesuksesta kristuksesta. He pelastuvat tulemalla mielenmuutokseen ja kääntymällä itse kukin pois pahuudestaan, saamalla synnit anteeksi ja tulemalla osalliseksi pyhästä hengestä. Jumala vaikuttaa hengestä sanan kautta syntyneissä lapsissaan uutta elämää sen hengen vaikutuksesta, jonka hän on pannut meihin asumaan. Se, keneltä tämä henki puuttuu, on osaton siitä elämästä, joka meillä Jumalan pojan uskossa Jumalassa ja herrassa Jeesuksessa kristuksessa on. Oikea opillinen ymmärrys on sivuseikka sen rinnalla, miten me tätä elämää Jeesuksessa kristuksessa elämme ja veljiämme kohtelemme: heitä, joiden puolesta kristus on kuollut ja tullut kaiken pääksi seurakunnalle.

Hakemisto

Advertisements
Kategoria(t): Elämä. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Ulos vankilasta ja vapauteen

  1. Paluuviite: Kysely | Jumalan valtakunta

  2. Paluuviite: Tuomitseminen | Jumalan valtakunta

Kommentointi on suljettu.