Jeesus kristus on herra ja ihminen

Miksi Jeesusta sanotaan herraksi ja jumalaksi Raamatussa?

Jeesus kristus on ihminen, jota sanotaan Raamatussa herraksi ja jumalaksi. Samalla tavalla on jumaliksi sanottu niitä ihmisiä, jotka ovat tuominneet ja hallinneet Israelin kansaa. Heitä olivat Mooses ja Israelin tuomarit. (2Moos 4:16; 21:6; 22:8-9; 1Sam 2:25; Psa 82:1, 6) Moosesta kutsuttiin jumalaksi myös sen vuoksi, että hän oli Jumalan lähettämä sanansaattaja faraon edessä. (2Moos 7:1) Samasta syystä kutsutaan enkeliä ”herraksi ja jumalaksi” (jahve ja elohim), vaikka hän ei ole Jumala itse. (2Moos 3:1-15; 23:20-23; 5Moos 34:10) Se enkeli ei ole myöskään Jeesus kristus, sillä hän ennusti Mooseksen kaltaisesta profeetasta, mutta ei ollut itse se profeetta. (5Moos 18:15-18) Stefanus erotti selvästi toisistaan sen enkelin ja Jeesuksen, kun puhui hänet kivittäneille juutalaisille. (Apt 7:30-40)

Jeesus vertasi asemaansa Jumalan poikana Israelin tuomareihin. (Joh 10:25-38) Hän ei väittänyt olevansa isän vertainen iankaikkinen Jumala vaan tunnusti olevansa ihminen, jota sanotaan ”jumalaksi”. Jeesus on viimeinen ”jumala”, joka tuomitsee ja hallitsee ikuisesti yhdessä valittujen ja pyhien kanssa tulevassa maailmassa. (Ilm 19:11-22:5) Jeesus on myös Jumalan lähettämä sanansaattaja samalla tavalla kuin se enkeli, joka puhui Moosekselle, ja jota sanotaan Raamatussa ”herraksi ja jumalaksi” (jahve ja elohim). (2Moos 3:1-15; 23:20-23; 5Moos 34:10) Hän tuli isänsä nimessä omiensa tykö, sillä hän edusti Jumalaa tämän antamilla valtuuksilla ja arvovallalla. (Joh 5:37-47; 10:25)

Jeesus sanoi, että niitä ihmisiä kutsutaan ”jumaliksi”, joille Jumalan sana tuli. (Joh 10:35) Hän puhui tässä Israelin tuomareista. (Psa 82:1, 6) Jumalan sana tuli myös Jeesukselle kristukselle, niin että myös häntä sanotaan ”jumalaksi” siitä syystä. Jumala antoi sanansa ensin Jeesukselle, tämä antoi ne sitten opetuslapsilleen ja me uskomme nyt Jumalaan ja hänen poikaansa Jeesukseen heidän sanojensa perusteella. (Joh 17:6, 8, 14, 20) Ne sanat, jotka Jeesus opetuslapsille puhui, eivät siis olleet hänen omia sanojaan vaan ne olivat isältä saatuja sanoja. (Joh 14:24) Isä oli antanut hänelle käskyn, mitä hänen pitäisi puhua. (Joh 12:44-50)

Jumalan sanoissa on henki ja elämä. (Joh 6:63) Ne sanat tekevät kuolleestä elävän: ne herättävät kuolleita ylös. (Joh 5:24) Ne isän pojalleen antamat sanat ovat sitä sanaa, jonka ihmisen poika on kylvänyt sydämen maaperään, peltoomme. Jos ne itävät ja kasvavat vartta ja tuottavat hyvää hedelmää, niin se sana pysyy meissä ikuisesti ja antaa meille ikuisen elämän. Se ”elämän sana” ei ole henkilö Jeesus kristus vaan se on se Jumalan sana, jonka isä antoi pojalleen ja johon me nyt uskomme. (1Joh 1:1; 2:15, 24) Se elämän sana on Jeesuksessa kristuksessa, niin että elämä on nyt Jumalan pojassa sen sanan ja sen sanan sisältämän hengen kautta. (1Joh 1:1-5 kokonaan)

Jumala on puhunut pyhän hengen kautta, palvelijoidensa suun kautta, profeettojen kautta ja sitten myös poikansa Jeesuksen kautta. (Apt 1:2, 16; 4:25; Hebr 1:1) Kun Raamatussa sanotaan pyhän hengen puhuvan tai tekevän jotakin, niin silloin Jumala puhuu palvelijoidensa suun kautta. Pyhä henki ei toimi itsenäisenä persoonana vaan Jumala vaikuttaa palvelijoissaan tahtomista, tekemistä ja sanoja henkensä kautta. (Matt 10:20; 12:28; Apt 11:27; 13:2-4; 14:28; 15:4; 1Kor 12:1-13; Joh 16:13-15; Hebr 2:4; jne.) Jumala vaikutti sanoja ja tekoja Jeesuksessa samalla tavalla kuin myöhemmin apostoleissa.

Jumalan hengen vaikutus hänen pojassaan Jeesuksessa oli niin voimakasta, että Jeesus sanoi isän tekevän ne teot, jotka hän teki, ja sanovan ne sanat, jotka hän sanoi. Isä vaikuttaisi tekoja myös niissä, jotka uskoivat häneen (se on: apostoleissa). (Joh 14:9-13) Jeesus on heidän joukossaan ainoa laatuaan, mistä syystä häntä sanotaan ”Jumalan ainoaksi pojaksi”. Profeetat ovat ennustaneet vain Jeesuksesta sen, että hän on sovittava syntimme viattoman uhrinsa kautta ja että Jumala on herättävä hänet ylös kuolleista. Vain Jeesus on se ikuinen kuningas, ylimmäinen pappi ja Mooseksen kaltainen profeetta, joka ei kuole enää koskaan kuolleista heräämisen jälkeen.

Jeesus elää ikuisesti, koska Jumala antoi hänelle ikuisen elämän herättämällä hänet kuolleista ja jo sitä ennen sanansa kautta. (Joh 5:26) Jeesus pysyy kuninkaana ja ylimmäisenä pappina ikuisesti, koska ei kuole enää koskaan. (Hebr 1-2 ja 7:24-8:2) Jumala sanoo tätä ihmislasta Psalmissa 45 ”jumalaksi” sen vuoksi, että hän tuomitsee ja hallitsee Jumalan kansaa niin kuin Mooses ja Israelin tuomarit ennen häntä, häntä edeltävinä ”jumalina”. (Psa 45 ja Hebr 1:8-9) Jeesus on silti ihminen, vaikka Jumala sanoo häntä ”jumalaksi” niin kuin näitä muitakin ihmisiä, Jumalan kansan tuomareita ja hallitsijoita. (2Moos 4:16; 21:6; 22:8-9; 1Sam 2:25; Psa 82:1, 6)

Raamatun kirjoituksissa ei ole mitään ristiriitaa tai järjetöntä opetusta, kun ymmärrämme sen, että Jeesus kristus on ihminen, jota sanotaan ”herraksi” ja ”jumalaksi”. Hän on ihminen, jota sanotaan myös ”Jumalan pojaksi” niin kuin muitakin Jumalan poikia ja tyttäriä hänen lapsikseen sanotaan. (2Kor 6:18) Jeesus on tämän lisäksi ”ainoa” laatuaan, koska vain hän on se luvattu ikuinen kuningas ja messias, jota Israel odotti Jeesuksen ”lihan päivinä”. Näin apostolit uskoivat ja todistivat evankeliumia julistaessaan sekä rukoillessaan. (Apt 2:12-36; 3:19-26; 4:1-31; 10:34-48; 11:11-18; 17:22-31; jne.) Tämä alkuperäinen Jeesuksen kristuksen evankeliumi pelastaa sieluja, mutta katoliset tarut eivät sitä voi tehdä.

Alustus

Moni on erehtynyt luulemaan, että Jeesus on Jumala ihmisen ruumiissa. Jeesuksessa olisi ”ihmisyyttä” vain järjetön ja sieluton liharuumis, ei mitään muuta. Jeesus olisi ”iankaikkinen Henki” ihmisen liharuumiissa, mutta hän ei olisi mieleltään, sielultaan, hengeltään ja järjeltään ihminen.

Raamatun mukaan Jeesus on kuitenkin ihminen täydellisesti järjellisine sieluineen ja ruumiineen. Jeesus on kokonansa ihminen henkeä, sielua ja ruumista myöten. Jeesuksella on ihmisenä oma tahto, mieli, ajatukset, tunteet, tieto ja muistot. Ne ovat kokonaan eri kuin Jumalan tahto, mieli, ajatukset, tunteet, tieto ja muistot (ja ne ovat eri kuin ”iankaikkisen Hengen” vastaavat asiat).

Vaikka jotkut sanovat, että Jeesus kristus on täysi ihminen, niin he eivät tunnusta sitä tosiasiaa, että Jeesus on ihmisenä kokonaan eri olento/olevainen ja persoona kuin Jumala, joka on hänen isänsä. He eivät tunnusta sitä, että Jeesus on ihmisenä eri olevainen kuin hänen kuvitteellinen jumalallinen luontonsa sen vuoksi, että molemmilla on oma tietoisuutensa.

Tärkeintä on se, mitä sanoilla tarkoitetaan, ei se, mitä sanotaan

Sanoin edellisessä kirjoituksessamme, että vain sillä on merkitystä, mitä sanoilla tarkoitetaan, ei sillä mitä sanotaan. Jatkan vielä saman aiheen käsittelyä. Meidän on hyvin tärkeä pystyä erottamaan se henki, jossa jotakin sanotaan, niistä sanoista, jotka sanotaan.

Moni voi tunnustaa uskovansa yhteen ainoaan Jumalaan, mutta tarkoittaa niillä sanoilla eri asiaa kuin Jumala ja Raamatun kirjoittajat niillä sanoilla ovat tarkoittaneet. Myös riivaajat uskovat, että Jumala on yksi, mutta he vapisevat samalla kun he sen tunnustavat. (Jaak 2:19) Moni tunnustaa sen, että ”ihminen kristus Jeesus” on välimies Jumalan ja ihmisten välillä (1Tim 2:5), mutta he antavat sanalle ”ihminen” eri merkityksen puhuessaan herrasta kuin puhuessaan muista ihmisistä. Moni tunnustaa sen, että Jeesus kristus on herra (1Kor 12:3), mutta he antavat sanalle ”herra” eri merkityksen kuin Jumala, profeetat, Jeesus ja apostolit antavat sille sanalle puhuessaan Jeesuksesta.

Sinä et voi siten pelkkien sanojen perusteella erottaa sitä, mistä hengestä joku on. Sen voi erottaa vain tunnistamalla henkiä ja siitä voimasta, jolla itse kukin puhuu ja tekojaan tekee. Jos se voima tulee Jumalasta ja hänen hengestään, niin se voidaan tuntea ja tietää, että se on Jumalasta, jos se pysyy totuudessa. Jos se vääntää vinoon kirjoituksia ja yhdistelee Raamatun jakeita toisiinsa siten, että siten muodostuva opetus KUMOAA Jumalan sanan sen sijaan, että täydentäisi sitä, niin kyse on valheen hengestä ja eksytyksestä. Silloin se henki ei pysy totuudessa eikä sen antama opetus ole Jumalan antama.

Kirjoitin tästä aiemmin otsikolla ”Mitä Jumalan pyhä henki on sanonut?” Jos et ole lukenut vielä sitä kirjoitustani, niin lue se ensin ennen kuin jatkat tämän kirjoituksen koettelua ja tutkimista. Tutki tarkoin, ovatko minun sanani hyvältä kuulostavia ja todelta tuntuvia, sillä jos ne eivät sitä ole, niin ne eivät ole Jumalan minulle antamia sanoja. Jos minun sanani kuulostavat hyvältä ja ovat totuuden hengeltä saatuja, niin ne pitävät yhtä muiden Jumalan hengestä syntyneiden kirjoitusten kanssa ilman ristiriitaa. Ne eivät kumoa aiemmin tullutta Jumalan sanaa vaan täydentävät ja selittävät sitä. Niin on jokaisen kirjoituksen laita, jotka ovat Jumalan hengen vaikutuksesta syntyneet.

Jehovan todistajat, unitaarit, trinitaarit ja kaikki sanovat, että ”jeesus kristus on herra” tai ”JEESUS KRISTUS ON HERRA” niin kuin kreikankielisessä alkutekstissä on Paavali kirjoittanut (alkutekstissä ei ollut isoja kirjaimia sanojen alussa vaan kaikki oli kirjoitettu joko pienillä tai isoilla kirjaimilla). (1Kor 12:3) Jokainen tunnustaa uskoaan noilla sanoilla, mutta jokainen antaa sanalle ”herra” oman merkityksensä, joka on erilainen kuin muihin ryhmiin kuuluvilla.

Sillä ei ole siis mitään merkitystä, mitä joku sanoo vaan ainoastaan sillä on merkitystä, mitä sanoilla TARKOITETAAN. Jos sanot Jeesusta kristusta herraksi, mutta tarkoitat sillä eri asiaa kuin Jumala, kristus ja apostolit, niin sanotko sen ”pyhässä hengessä” ja puhutko totta? Ovatko sanasi totuudesta vai valheen hengestä? Sehän on jo nähty, että minun suuni tunnustusta pidetään valheen hengestä lähtöisin olevana, mutta samoin pidän minä kolmiyhteiseen jumalaan uskovien suun tunnustusta valheen hengestä lähtöisin olevana.

Mikä sitten paljastaa sen, onko suun tunnustus Jumalasta vai valheen hengistä? Sen paljastaa se, onko Jumala jaettu vai ei! Kolmiyhteiseen jumalaan uskovat ovat jakaneet Jumalan kolmeen eri osaan: Isäksi, Pojaksi ja Pyhäksi Hengeksi. Raamatun mukaan meillä on vain yksi Jumala, joka on kaikkien isä. (1Kor 8:6; Efe 4:6) Poika ei ole meidän isämme, Pyhä Henki ei ole meidän isämme, mutta Jumala on meidän isämme: hän, Jeesuksen kristuksen Jumala ja isä, meidän taivaallinen isämme. (Efe 1:3; Matt 6:6ss.) Me olemme alkuisin samasta isästä kuin Jeesus kristus, joten olemme samasta hengestä syntyneet, mutta Jumalan henki ei ole itsenäinen persoona vaan se on Jumalan pyhä henki. (Efe 4:30; Hebr 2:10-11) Minun henkeni ei ole minusta erillinen persoona vaan se on minun henkeni, joka on yhtynyt herraan ja toimii yhteistyössä Jumalan hengen kanssa. (Luuk 1:47; 1Kor 2:10-16; 5:4; 14:14; 1Kor 6:17; Room 8:16)

Kenen suusta lähtee yhden hengen sijasta kolme henkeä, sammakon muotoisia? (Ilm 16:13ss.) Jumalan ja hänen palvelijansa suusta lähtee vain yksi henki, joka on Jumalan pyhä henki. (Efe 4:5) Kolmiyhteiseen jumalaan uskovien suusta lähtee kolme henkeä, jotka eivät ole Jumalan pyhä henki vaan ovat saastaisia riivaajien henkiä, sammakon muotoisia, ja ne ovat eksyttäneet lähes koko nimeltään kristityn maailman seuraamaan riivaajien oppeja ja saaneet heidät kumartamaan riivaajia, toisen Jeesuksen ja väärän kristuksen palvojia, joka on korvannut Raamatun ilmoittaman Nasaretilaisen Jeesuksen ja syrjäyttänyt hänet, niin että pyrkii nyt syrjäyttämään myös meidän taivaallisen isämme valtaistuimeltaan ja on siinä monien sydämessä myös onnistunut. (2Tess 2; 2Kor 11:4, Jes 14:1-27; Hes 28:1-19; Ilm 13:11-18 vrt. 5Moos 6:4-9; Mark 12:28-34)

Mikä kaupunki on jaettu kolmeen osaan: se suuri kaupunki? (Ilm 16:13-19; 11:7-8; 17:18) Mikä on maanpäällinen Jerusalem? Mikä on portto? Mikä on suuri Babylon? (Ilm 17 ja 18) Ketä siihen kuuluu? Mikä on taivaallinen Jerusalem? Ketä siihen kuuluu? (Gal 4:19-31; Ilm 17-18) Oletko sinä maanpäällisen Jerusalemin jäsen vai taivaallisen Jerusalemin pylväs ja totuudesta, totuuden hengestä? (Ilm 3:12; 1Joh 4:1-5:13) Vai oletko valheesta? Minkä hengen opetusta sinä pidät totuutena ja minkä hengen opetusta valheena? (Joh 16:7-15) Siitä tästä on viime kädessä kysymys. Sen vuoksi Jumalan pyhä henki johdatti minut kirjoittamaan aiemman kirjoitukseni ja jatkamaan aiheen käsittelyä tästä näkökulmasta. Valitut ja pyhät Jumalan lapset ymmärtävät lopulta sen, miten heitä on eksytetty pitämään totena katolisten isien suurinta harhaoppia ja miten he ovat ottaneet vastaan väkevän eksytyksen, mutta he lähtevät ulos suuresta Babylonista ja välttävät porton kohdalle tulevat vitsaukset sekä tuhon. (2Tess 2; Ilm 18)

Jos hylkäät kolmiyhteisen jumalan opin, niin olet ulkona suuresta Babylonista ja varjellut porttoa kohtaavilta vitsauksilta ja tuholta sekä Jumalan vihalta. Muutoin joudut osalliseksi porton synteihin ja kärsit saman kohtalon kuin se: siihen kuuluvat muut eksyneet sieluparat, riivaajat ja itse saatana, joka on heidät siihen oppiin eksyttänyt ja sen vaikuttamaan hengelliseen väkivaltaan sekä murhiin liittänyt, tehnyt heidät syyllisiksi niihin heidän antaessaan tukensa sen opetuksille ja ottaessaan vastaan sen hengen. Katoliset isät erottivat ensin yhteydestään Jumalan lapset, jotka eivät heidän kolmiyhteistä jumalaansa suostuneet palvomaan ja he myös tapattivat eri tavalla uskovia. Tämä hengellinen väkivalta ja vaino näkyy edelleen siinä, että meidän sanotaan joutuvan ”helvettiin” ja meidät erotetaan uskovien yhteydestä niin kuin joku paha, vaikka me pidämme vain kiinni totuudesta ja koetamme saada myös veljiä näkemään sen totuuden, jonka Jumala on meille pyhissä kirjoituksissa pyhän hengen opettamalla tavalla uskottavaksi antanut.

Kolmiyhteiseen jumalaan uskovat eivät ole jakaneet vain Jumalaa kolmeen osaan vaan he ovat jakaneet myös meidän herramme Jeesuksen kristuksen kahtia ihmiseksi ja Jumalaksi. Raamatun mukaan meidän herraamme Jeesusta kristusta ei ole jaettu ”kahden luontonsa” mukaan ihmiseksi ja Jumalaksi. Jeesus on jakamaton ihminen, kristus ja herra, elävän Jumalan poika. Jeesus kristus on herrana ihminen ja Jumalan poikana ihminen. Häntä sanotaan myös jumalaksi Raamatun joissakin kohdissa, mutta hän on silloinkin ihminen, joka edustaa isäänsä Jumalaa hänen antamillaan täysillä valtuuksilla. (Joh 5:43-44; 10:24-38)

”Jumala oli kristuksessa”, mutta kristus ei ole itse se Jumala, joka hänessä oli. (2Kor 5:16-21) Isä asuu pojassaan, mutta poika ei ole se isä, joka hänessä asuu. (Joh 14:1-11) Vain isää sanotaan Jumalaksi (Joh 14:1; 17:3; 5:43-44; 1Joh 4:1-16; 1Kor 8:4-6; Efe 4:4-6; Mark 12:28-34, 5Moos 6:4-9), mutta hänen poikansa on kristus ja sanaa kristus on käytetty Raamatussa vain ihmisistä, ei koskaan Jumalasta tai enkeleistä. ”Ihminen kristus Jeesus” on välittäjä Jumalan ja ihmisten välillä, mutta hän ei ole Jumala eikä enkeli, niin kuin jotkut virheellisesti hänestä sanovat. (1Tim 2:3-7; Room 5:10-21; 1Kor 15:12-23, 43-45; Hebr 2:5-18)

Jumala ei ota huomaansa enkeleitä vaan ottaa huomaansa Aabrahamin siemenen, joka on kristus ja ihminen. (Hebr 2:16; Gal 3:16) Vain ”uusi ihminen” ja ”uusi luomus” saa periä Jumalan valtakunnan yhdessä kristuksen kanssa, koska me olemme lupauksen sanan kautta hengestä syntyneinä ”Aabrahamin siementä” niin kuin kristus. (Gal 3:26-4:31; 6:15; 2Kor 5:16-17; Kol 3:9-11; Efe 4:24; 2:10-22; 1:5-13) Me olemme Jeesuksen veljiä, emme hänen lapsiaan, ja me olemme alkuisin samasta isästä kuin hän, hengestä syntymisen kautta. (Hebr 2:10-11)

Kristuksen sanat profeetan suun kautta kerrottuna ”Jumala ja lapset, jotka hän on minulle antanut” (Hebr 2:13; Jes 8:17-18) erottavat toisistaan Jumalan ja kristuksen sen sijaan, että sanoisivat heidän olevan yhden ja saman Jumalan kaksi eri persoonaa. Jeesus edustaa isäänsä Jumalaa, kun on tullut hänen nimessään ja kun Jumala asuu hänessä (Joh 5:43-44; 10:24-38, 14:9-11), mutta hän ei ole itse se Jumala, joka hänessä asuu vaan hän on Jumalan lähettämä kristus ja elävän Jumalan poika. (Matt 16:16; Joh 3:16-17)

Jeesus edustaa hyvänä paimenena isäänsä Jumalaa, joka on ihmislasten hyvä paimen Hesekielin kirjan mukaan. (Hes 34:31; Joh 10) Jumalan ja kristuksen tahto on, että yksikään niistä lapsista, jotka Jumala on hänelle antanut, ei hukkuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä. (Joh 6:39; 10) Jeesus on yhtä isän kanssa pyhässä hengessä, joka hänessä asuu, ja sen vuoksi, että heillä molemmilla on yhteinen päämäärä, sielujen pelastus. (Joh 10:29-30) Se sama päämäärä on jokaisella Jumalan työtoverilla, joka pyhässä hengessä vaeltaa ja he ovat samalla tavalla yhtä keskenään kuin isä on yhtä pojan kanssa, täydellisesti yhtä. (1Kor 3:8-9; Joh 17:11, 20-23; Efe 4:1-16)

Joka on yhtynyt herraan on yhtä henkeä hänen kanssaan ja on hengessä täydellisesti yhtä kristuksen kanssa ja kristus ilmoittaa meille isän, joka on yksin se yksi ainoa Jumala, josta Raamattu meille kertoo. (1Kor 6:17; Joh 1:18; 5:43-44; 14:1; 17:3; Matt 11:27; 1Kor 8:4-6; Efe 4:4-6; Jda 1:24-25; Ilm 4:8-11; Mark 12:28-34, 5Moos 6:4-9)

Raamatussa sanotaan myös ihmisiä ja enkeleitä jumaliksi, mutta he eivät ole kaiken luonut kaikkivaltias iankaikkinen Jumala, vaikka heitä niillä arvonimillä kutsutaan. (2Moos 3:1-15; 6:2-3; 1Moos 17:1; 35:11; 48:3; Apt 7:2, 35-40) He edustavat Jumalaa toimiessaan hänen nimessään sanansaattajana, tuomarina tai hallitsijana. (2Moos 4:16; 7:1; 21:6; 22:8-9; 1Sam 2:25; Psa 82:1-6; Apt 5:31; 7:27, 35; Hebr 2:5-11) Jumalan sana tulee heille ja he tuomitsevat ja hallitsevat sen vuoksi oikein Jumalan tahdon mukaan. (Joh 10:35; Psa 82:1, 6) Jos he tuomitsevat väärin, niin he ovat vastuussa siitä Jumalalle, meidän taivaalliselle isällemme.

Me olemme tuomitseva tulevassa maailmassa jopa enkeleitä, mutta emme tee silloin virheitä, koska ”Jumala on kaikki kaikissa” ja me tuomitsemme oikein Jumalan tahdon mukaan. (1Kor 6:1-3; 15:28) Me saamme tuomita ja hallita yhdessä herran Jeesuksen kanssa hänen tulemuksensa jälkeen. Sitä valtaistuimilla ja -istuimella istuminen tarkoittaa: hallitsemista ja tuomitsemista Jumalan sanan ja isän tahdon mukaan. (Ilm 3:21; 20:4; 19:11-21) Jumala tuomitsee tämän maailman ja sitä ennen seurakuntansa poikansa herran Jeesuksen kristuksen kautta, mutta lopulta myös ne saavat hallita ja tuomita yhdessä teurastetun karitsan kanssa, jotka ovat osallisia ensimmäisestä ylösnousemuksesta. (Ilm 20: 22:1-5)

Kristus kirkastuu meissä ja on ihmeteltävä meissä ja Jumalan nimi ja Jeesuksen kristuksen nimi kirkastuvat meissä ja ne saavat tekojensa mukaan, jotka ovat meitä vainonneet ja murhanneet ja tapattaneet ja erottaneet yhteydestään ja sanoneet meitä riivatuiksi ja saatanan palvelijoiksi ja harhaoppisiksi ja eksyttäjiksi ja ovat itse ottaneet vastaan väkevän eksytyksen uskoakseen valheen hengen kautta katolisten isien harhaoppeja, eivätkä ole ottaneet vastaan rakkautta totuuteen voidakseen pelastua. (2Tess 1-2; Kol 1:27-30) Väärät tuomarit ja väärämieliset valheen opettajat jäävät maan päälle, kun herra saapuu ja seurakunta temmataan pilviin häntä vastaan. (1Tess 4:13-17)

Alkaa karitsan häät, josta heitetään ulos ne, joilla ei ole juhlavaatteita. (Matt 22:1-14) Heidän alastomuutensa häpeä on lopulta kaikkien nähtävänä. Heidän äitinsä on Haagar ja suuri Babylon, jonka hengen mukaan he vaeltavat eksyneinä sitä itse huomaamatta. (Gal 4:19-31; Ilm 17-18) He ovat eri hengestä syntyneitä kuin me ja vaeltavat ”lihan mukaan”. (1Joh 4:1-16) Pieni poika on paljastanut heidät ja huutanut julki kaikkien näkemän ilmiselvän totuuden: ”keisari on alasti eikä hänellä ole lainkaan vaatteita!

Porton jäsenet ovat maanpäällisessä Jerusalemissa, joka on kuva tämän maailman uskonnollisesta järjestelmästä ja eksyttäjistä. Maanpäällinen Jerusalem oli vanhan liiton aikana herrasta luopuneista israelilaisista muodostuvien ”seurakunta”. Uuden liiton aikana se on katolisten uskontunnustusten ja opetusten varaan rakentuva nimeltään kristitty uskonnollinen järjestelmä, joka on korvannut herrasta luopuneen juutalaisuuden. Kummallakaan ryhmällä ei ole ristiinnaulittua ja ihmisten tavoin kuollutta vapahtajaa, herraa Jeesusta kristusta, joka on uhrannut itsensä Jumalalle syntiemme sovitukseksi täydellisenä ja synnittömänä ihmisenä, ei iankaikkisena Jumalana, joka ei voi kuolla.

Vain niillä on syntien sovitus, jotka uskovat, että herra Jeesus kristus on täysin ihminen järjellisine sieluineen ja ruumiineen; kokonansa ihminen henkeä, sielua ja ruumista myöten. Muilla ei ole sovitusta, koska he kieltävät Jeesuksen olevan ihminen ja vain ihminen voi sovittaa meidät Jumalan kanssa ruumiinsa ja verensä uhrilla, kärsimänä sielultaan ihmisenä sen, mitä herra Jeesus joutui ristillä ja jo sitä ennen kärsimään.

Ne, jotka uskovat Jeesuksen olevan ”Jumala ihmisen ruumiissa” kieltävät syntien sovituksen ja sen, että isä on herättänyt poikansa ylös kuolleista ja pelastanut hänet kuolemasta. (Hebr 5:4-11; 13:20-21) Heillä ei ole välimiestä Jumalan ja ihmisten välillä (1Tim 2:5), joten he eivät ole saaneet pyhässä hengessä yhteyttä kristukseen, joka on ilmoittanut meille Jumalan, meidän taivaallisen isämme. Heillä ei ole yhteyttä taivaan ja maan ja meren ja kaiken niissä olevien luojaan, koska he palvovat väärää kristusta ja toista Jeesusta ja ovat ottaneet vastaan toisen hengen kuin sen, josta Paavali saarnasi. (2Kor 11:1-4; 2Tess 2; Ilm 4:8-11)

He ovat eksyneet Babylonin sekoitukseen, mysteeriuskontoon, jossa ei eroteta toisistaan Jumalaa ja kristusta, ja jossa on korotettu ihminen isän vertaiseksi jumalaksi, jota palvotaan ja kumarretaan jumalana yli kaiken palvottavan, yli sen yhden ainoan Jumalan, joka on isä yksin. Saatana on hän, joka on noussut kapinaan Jumalaa vastaan ja pyrkii syrjäyttämään hänet valtaistuimeltaan ja saatana korottaa ihmisen jumalaksi Jumalan paikalle antamatta kunniaa Jumalalle yli hänen poikansa ja hänen poikansa kautta. (Jes 14:1-27; Hes 28:1-19; vrt. Joh 5:43-44; 7:18; Mark 12:28-34; 5Moos 6:4-9; Ilm 13:11-18)

Kolmiyhteiseen jumalaan uskovat ovat Iisebelin hengessä toimivia haureuden harjoittajia, jotka toimivat kuin Ahab (1Kun 22), joka haali ympärilleen vääriä profeettoja ja opettajia. Heihin lähti Jumalan tyköä valheen henki, joka eksytti Ahabin ja tämä sai surmansa vihollisen nuolesta, jonka muuan mies oli umpimähkään ampunut. (j.34)

Ahab on suomeksi ”isänsä veli”. Tämä ei ole sattumaa. Kolmiyhteisen jumalan opin eksyttämät ihmiset kieltävät sen, että Jeesus kristus on isänsä poika. He opettavat sen sijaan sitä, että hän on isänsä veli ja siten tasavertainen hänen kanssaan sen sijaan, että poika olisi isälleen alamainen. He kieltävät myös Jeesuksen syntymisen, sillä he uskovat Jeesuksen olevan yhtä iankaikkinen kuin hänen isänsä, ilman elämän alkua.

Vaikka he sanovat suullaan myös niin, että Jeesus kristus on syntynyt muinaisina aikoina iankaikkisuudessa ”Isästä” ja hän on ”Jumala Jumalasta”, niin he eivät tarkoita sanoillaan sitä, mitä syntymisellä tarkoitetaan: että kun joku syntyy, niin hän ei ole ollut olemassa sitä ennen. Tämä on osa sitä väkevää eksytystä, jonka valtaan lähes koko nimeltään kristitty maailma on joutunut.

Sillä ei ole mitään merkitystä, mitä ihmiset suullaan tunnustavat ja todeksi väittävät. Vain sillä on merkitystä, mitä he TARKOITTAVAT sanoillaan: minkä merkityksen he antavat sanoille ”jumala”, ”herra” ja ”ihminen”. Kuka tahansa voi tunnustaa samoilla sanoilla uskoaan, mutta vain ne, jotka ovat Jumalasta, antavat sanoille sen merkityksen, jonka Jumala on niille eri asiayhteyksissä Raamatussa antanut.

Sanoja ”herra” ja ”jumala” on käytetty Raamatussa kaiken luoneesta kaikkivaltiaasta Jumalasta, epäjumalista, saatanasta, enkeleistä ja ihmisistä. Asiayhteys ratkaisee, mitä niillä sanoilla kussakin kohdassa tarkoitetaan. On helppo muodostaa harhaoppi käyttämällä näitä sanoja väärässä asiayhteydessä ja eri merkityksessä kuin niitä on alkuperäisessä tekstissä käytetty. Näin on saatu näyttämään siltä, että opetus olisi Raamatun kirjoitusten mukaista, vaikka se on täysin sitä vastaan.

Itse saatana on käyttänyt Raamatun jakeita hyväkseen levittäessään kolmiyhteisen jumalan harhaoppia kaikille kansoille. Nyt kun saatanan levittämä valhe on paljastunut Jumalan valituille ja pyhille lapsille, niin hän käy vihaisena taisteluun heitä vastaan. Jumalan kutsutut, valitut, uskolliset ja pyhät voittavat yhdessä karitsan kanssa ja varjeltuvat suurta Babylonia kohtaavalta tuholta ja vitsauksilta, jotka Jumala portolle lähettää. (Ilm 17-18)

Sanaa ihminen on käytetty Raamatussa aina vain ihmisistä, jotka ovat samalla tavalla ihmisiä kuin muutkin ihmiset. Ihmisellä on alku äitinsä kohdussa, mitä ennen hän ei ole ollut olemassa. Kun Jeesusta kristusta sanotaan ihmiseksi, niin hänellä on ihmisenä alkunsa Marian kohdussa eikä hän ole ollut ihmisenä olemassa sitä ennen. Tämän joutuvat jopa kolmiyhteiseen jumalaan uskovat tunnustamaan, sillä heidän oppinsa mukaan Jumala (Poika) omaksui ihmisyyden ja hän sai ”inhimillisen luontonsa” vasta sikiämisensä yhteydessä Marian kohdussa. Sitä ennen hän oli pelkästään ”Jumala” (Poika ja Sana) isän tykönä ”jumalallisen luontonsa” mukaan.

”Tullessaan lihaksi” eli syntyessään ihmiseksi Jeesus omaksui pysyvästi myös inhimillisen luonnon osaksi itseään. Kristus on sen opin mukaan ikuisesti ihminen ja ikuisesti Jumala olematta kaksi eri olevaista. Totuutta rakastava Jumalan valittu ja pyhä lapsi ymmärtää kuitenkin sen, että ihmisellä on eri tietoisuus kuin Jumalalla, joten kyse on kahdesta eri olevaisesta eikä vain yhdestä. Heitä ei voida enää eksyttää Kristuksen kaksiluonto-opin ja kolmiyhteisen jumalan opin kautta. He ovat ottaneet vastaan rakkauden totuuteen varjeltuakseen siltä tuholta, joka porttoa ja suurta Babylonia on kohtaava. Porton lapset ovat ottaneet vastaan valheen hengen ja uskoneet valheen, mutta kristukselle kihlattu puhdas morsian (neitsyt) on pelastuva tulevalta vihalta. (1Tess 5; 2Tess 2)

Siirry tästä linkistä seuraavaan kirjoitukseemme nimeltään Yksi ainoa Jumala.

Hakemisto

Mainokset
Kategoria(t): Oppi. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Jeesus kristus on herra ja ihminen

  1. Paluuviite: Alkuperäinen iankaikkinen evankeliumi | Jumalan valtakunta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s